Tässä artikkelissa aiomme analysoida Äänirasia:tä eri näkökulmista, syventyä sen tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjota uusia ideoita ymmärtääksemme sitä paremmin. Äänirasia on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin avulla pyrimme tutkimaan sen merkitystä eri yhteyksissä ja tutkimaan, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi keskitymme tiettyihin näkökohtiin, joita ei ehkä ole täysin tutkittu, tavoitteenamme tarjota täydellisempi ja rikastuttavampi näkemys Äänirasia:stä. Samoin esittelemme erilaisia mielipiteitä ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme ymmärtää sen monimutkaisuutta ja sen vaikutusta nykymaailmassa.
Äänirasia eli pick-up[1] on levysoittimissa käytettävä sähkömekaaninen anturi, joka muuntaa äänilevyä koskettavan neulan mekaanisen liikkeen sähköiseksi signaaliksi.
Halvemmissa levysoittimissa käytetään yleensä pietsosähköiseen ilmiöön perustuvaa keraamista äänirasiaa, jonka antama signaali on sellaisenaan riittävä vahvistimen suuri-impedanssiseen linjaliitäntään.
Kalliimmissa levysoittimissa käytetään magneettista äänirasiaa, jonka antama signaali on hyvin heikko. Se liitetään vahvistimessa erilliseen Phono-liitäntään, jonka sisäänmenoimpedanssi on 50 kilo-ohmia ja joka suorittaa signaalille niin sanotun RIAA-korjauksen.
Magneettisia äänirasioita on kahta tyyppiä: moving magnet, jossa neulaan kiinnitetty magneetti liikkuu pienen kelan sisällä, ja moving coil, jossa neulaan kiinnitetty kela liikkuu magneettikentässä.[2]
Stereofonisissa äänirasioissa on erilliset anturit vasemmalle ja oikealle kanavalle. Ne on kallistettu toisiinsa nähden 90° kulmaan, kumpikin 45° eri suuntiin äänilevyn tasoon nähden.