Äänisen viidennes
Ajan myötä Äänisen viidennes:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Yhä useammat ihmiset etsivät tietoa Äänisen viidennes:stä joko henkilökohtaisesta kiinnostuksesta tai tarpeesta olla tietoisia alan viimeisimmästä kehityksestä. Äänisen viidennes on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka ovat tuottaneet yllättäviä tuloksia, jotka ovat herättäneet kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Äänisen viidennes:een liittyviä eri näkökohtia, sen vaikutuksia elämäämme ja sen tärkeää roolia eri alueilla.
Äänisen viidennes (ven. Обоне́жская пяти́на, Obonežskaja pjatina) oli yksi viidestä alueesta, joihin Novgorodinmaa jaettiin 1700-luvun alkuun saakka. Se on saanut nimensä Äänisjärvestä.[1]
Viidennes mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1496 verokirjassa, mutta nimitys Obonežje tavataan jo 1000-luvun alussa. Äänisen viidennes rajoittui lännessä Olhavanjokeen ja Laatokan kaakkoisrantaan aina Viteleen saakka, pohjoisessa Vienanmeren Äänislahteen, idässä Äänisen ja Valkeajärven vedenjakajaan sekä etelässä Mda- ja Mstajokiin ja Ilmajärveen. 1400-luvun lopulla alue jakautui kahteen puoliskoon (ven. polovina). Eteläisempi Nagornaja polovina käsitti 36 ja pohjoisempi Zaonežskaja polovina 45 pogostaa. Alueen ainut kaupunki oli vuonna 1649 perustettu Aunus. 1700-luvulla Äänisen viidenneksen pohjoisosa liitettiin Aunuksen lääniin ja eteläosat Pietarin ja Novgorodin lääneihin.[1]
Lähteet
- ↑ a b Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona dic.academic.ru. Viitattu 7.7.2013. (venäjäksi)