Nykymaailmassa Äijäkari on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Äijäkari:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe joko historiallisen merkityksensä, päivittäisen elämän vaikutuksensa tai poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Äijäkari:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarkastelemme mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Näillä sivuilla pyrimme valaisemaan Äijäkari:tä ja tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan.
Äijäkari on Turussa Ruissalon pohjoispuolella sijaitseva pieni, 0,3 hehtaarin kokoinen[1] kallioinen lintuluoto, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Saari on puuton yhtä pihlajaa lukuun ottamatta. Sen pohjoispää on avokalliota ja matalampi eteläosa osittain kasvillisuuden peittämää. Saaren länsireunaa reunustaa pieni ruovikko. Pansion laivaväylä tekee jyrkän mutkan Äijäkarin kohdalla.[2]
Lintudirektiivin I liitteen lajeista Äijäkarin alueella pesii valkoposkihanhi ja kalatiira.[3] Muita saaressa pesiviä lajeja ovat kanadanhanhi, kyhmyjoutsen, sinisorsa, tukkasotka, haahka, rantasipi, harmaalokki ja vuosittain saaressa pesivä meriharakka.[2] Vuonna 2001 Äijäkarilla pesi Turun 150 harmaalokkiparista 50.[4] Vuonna 2012 todettiin ensimmäinen merimetson pesintä Äijäkarilla. Vuonna 2017 pesiä oli yli 1200.[5]
Äijäkari kuuluu Ruissalon lintuluodot -kokonaisuuteen, jonka muodostavat kuusi erillistä luotoa tai karien ryhmää. Lintuluodot kuuluvat Natura 2000 -verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina kohteina.[6][7]