Élisabeth Borne

Élisabeth Borne
Borne marraskuussa 2022.
Borne marraskuussa 2022.
Ranskan pääministeri
16.5.2022–8.1.2024
Presidentti Emmanuel Macron
Edeltäjä Jean Castex
Seuraaja Gabriel Attal
Henkilötiedot
Syntynyt19. huhtikuuta 1961
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Tiedot
Puolue Renessanssi
Koulutus École Polytechnique
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Näytä Wikidatasta tulevat arvot

Élisabeth Borne (s. 19. huhtikuuta 1961) on ranskalainen poliitikko, virkamies ja Ranskan entinen pääministeri.

Borne on toinen nainen koko Ranskan historiassa, joka on toiminut pääministerin tehtävässä. Aikaisemmin Borne toimi mm. Macronin hallinnon liikenneministerinä, ympäristöministerinä ja viimeisimmin työministerinä, ennen pääministerin virkaa. Borne on ehdolla kansanedustajaksi Ranskan kesäkuun parlamenttivaaleissa Normandian Calvadoksen alueella. Poliittiselta taustaltaan Borne on lähempänä poliittista keskustaa ja verrannollisesti vasemmistolaisempi kuin Macronin nimittämät kaksi edeltäjäänsä, Edouard Philippe ja Jean Castex.

Nuoruus ja opinnot

Borne opiskeli insinööriksi Ranskan École Polytechniquessa.

Poliittinen ura

Borne oli pitkään sosialistisen puolueen tukija (muttei koskaan jäsen), mutta äänesti vuoden 2017 presidentinvaaleissa Emmanuel Macronia ja liittyi myöhemmin tämän perustamaan Renaissance-puolueeseen (tuolloin La République En Marche!).

Borne, entinen virkamies, liittyi Macronin hallinnon liikenneministeriksi, jossa hän toimi vuosina 2017–2019. Kesällä 2019 Borne siirtyi ympäristöministerin tehtäviin, ja kesällä 2020 hänet nimitettiin työministeriksi. Macronin hallinnon toinen pääministeri Jean Castex erosi tehtävästään 16. toukokuuta 2022, jolloin Borne nimitettiin Ranskan pääministeriksi. Hän on Ranskan historian toinen nainen, joka on toiminut pääministerinä. Liikenneministerinä Borne oli mukana tekemässä Ranskan valtiollisen rautatieyhtiön suurta uudistusta, jonka aikana Ranskassa oli uudistusta vastustava suurten lakkojen aalto. Ennen virkanimityksiä ministeriksi Borne toimi usean ministerin neuvonantajana. Borne ei ole koskaan itse ollut ehdokkaana vaaleissa.

Borne jätti eroilmoituksensa 8. tammikuuta 2024. Taustalla uskotaan olevan presidentti Macronin halu kohentaa kannatustaan eurovaalien ja Pariisin olympialaisten alla. Seuraavana päivänä hänen seuraajakseen nimitettiin Gabriel Attal.

Kunnianosoituksia

Lähteet

  1. a b c d e Norimitsu Onishi, Aurelien Breeden: Taking Aim at Left-Leaning Voters, Macron Names a Woman Prime Minister The New York Times. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  2. Élisabeth Borne becomes France’s first female prime minister in 30 years the Guardian. 16.5.2022. Viitattu 16.12.2022. (englanniksi)
  3. Transports : Elisabeth Borne, lasse du volant ? Libération. 8.1.2018. Viitattu 16.5.2022. (ranskaksi)
  4. a b c Élisabeth Borne becomes France’s first female prime minister in 30 years the Guardian. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  5. Who is France's new Prime Minister Elisabeth Borne? France 24. 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
  6. French PM Borne resigns as Macron seeks to revamp a troubled government France 24. 8.1.2024. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  7. Gabriel Attal becomes France's youngest and first openly gay premier France 24. 9.1.2024. Viitattu 9.1.2024. (englanniksi)
  8. Décret du 12 juillet 2013 portant promotion et nomination 12.7.2013. legifrance.gouv.fr. Viitattu 16.5.2022. (ranskaksi)
  9. Lors d'une remise de décoration, Macron salue Borne, "une femme de confiance plus que de confidence" Yahoo News. 22.12.2022. Viitattu 7.8.2023. (ranskaksi)
  10. Décret n° 2002-88 du 17 janvier 2002 relatif à l'ordre du Mérite maritime legifrance.gouv.fr. 2008. Viitattu 16.12.2022. (ranskaksi)