Tämän päivän artikkelissa tutkimme Šamil Hisamutdinov:n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ihmisten huomion ja on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosien ajan. Šamil Hisamutdinov on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen sen alkuperästä sen vaikutukseen moderniin yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Šamil Hisamutdinov:n tärkeyttä ja vaikutusta eri elämänalueilla sekä sen jatkuvaa merkitystä nykyään. Tulemme selvittämään, kuinka Šamil Hisamutdinov on muokannut uskomuksiamme, arvojamme ja vuorovaikutustamme ympäröivän maailman kanssa ja kuinka se on edelleen tärkeä ja merkityksellinen aihe tänään. Liity kanssamme tälle tutkimus- ja pohdiskelumatkalle Šamil Hisamutdinov:sta, hahmosta tai aiheesta, joka edelleen herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten kreikkalais-roomalainen paini | |||
![]() | |||
![]() |
München 1972 | 68 kg | |
MM-kilpailut | |||
![]() |
Teheran 1973 | 68 kg | |
![]() |
Minsk 1975 | 68 kg | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Helsinki 1973 | 68 kg | |
![]() |
Madrid 1974 | 68 kg | |
![]() |
Leningrad 1976 | 68 kg |
Šamil Hisamutdinov (ven. Шамиль Хисамутдинов, s. 20. syyskuuta 1950) on entinen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija, joka edusti aktiiviaikoinaan kansainvälisellä tasolla Neuvostoliittoa. Hän on lähtöisin Moskovan alueelta.
Ensimmäisissä kansainvälisissä arvokilpailuissaan, 1972 Münchenin olympialaisissa, Hisamutdinov voitti kultamitalin 68 kilogramman painoluokassa. Loppuottelussa häntä oli vastassa Stojan Apostolov.
Vuonna 1973 Hisamutdinov voitti kultaa sekä Helsingin EM-kisoissa, missä hän kohtasi finaalissa toisen bulgarialaisen, Nedko Nedevin, ja syyskuussa Teheranin MM-kisoissa, loppuotteluvastustajana jugoslavialainen hallitseva maailmanmestari Sreten Damjanović. Hisamutdinov voitti EM-kultaa myös seuraavana vuonna Madridin EM-kisoista kohdattuaan loppuottelussa puolalaisen Andrzej Supronin. Supron tuli uudelleen vastaan 1975 MM-kisojen loppuottelussa, ja tälläkin kertaa Hisamutdinov vei voiton ja uransa toisen maailmanmestaruuden. Viimeisissä arvokisoissaan, 1976 Leningradin EM-kisoissa, Hisamutdinov saavutti pronssia.
Painiuransa jälkeen Hisamutdinov on muun muassa toiminut Venäjän maajoukkueen kreikkalais-roomalaisen painin päävalmentajana.[1]