Nykyään Šokšu:stä on tullut yleinen kiinnostuksen aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Sen relevanssi ja merkitys ovat herättäneet suurta keskustelua ja analyyseja nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista Šokšu on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja siitä on tullut toistuva aihe keskusteluissa, keskusteluissa ja tutkimuksessa. Olipa se vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan tai henkilökohtaisella tasolla, Šokšu on edelleen jatkuvan huomion ja tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Šokšu:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Šokšu (ven. Шокша, Šokša, vepsäksi Šokš) on maalaiskunta ja kylä Äänisenrannan piiriin kaakkoisosassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Kunnan virallinen nimi vuodesta 2006 alkaen on Šokšun vepsäläinen maalaiskunta (Шокшинское вепсское сельское поселение, Šokšinskoje vepsskoje selskoje poselenije), ja sen hallintokeskus on Šokšunrannan eli Kvartsitnyin taajama.
Kunta rajoittuu pohjoisessa Ääniseen, idässä Soutjärven kuntaan, lännessä Latvan ja Puujoen kuntiin ja etelässä Leningradin alueeseen kuuluvaan Koskenalan piiriin. Sen nykyiset asutuskeskukset (kylät) ovat
Hallintokeskus Šokšunranta on Äänisen rannan tuntumassa sijaitseva kerrostaloalue. Jääsjärvellä sijaitsee Joona Jääsjärveläisen luostari.
Kunnassa on noin 1 100 asukasta.lähde?
Varsinaiseen Šokšun kylään kuuluvat Vasilišton, Čogan ja Hörc’in kylänosat sekä hieman lännempänä sijaitsevat Keskikylä (vepsäksi Keskül), Pinž ja Syrjä (vepsäksi Sürd’)
Šokšun kylä sijaitsee 65 kilometriä Petroskoista kaakkoon.
Šokšun alue kuului ennen 1920-lukua Soutjärven kuntaan. Jatkosodassa Šokšun alue oli Suomen miehittämä vuosina 1941–1944.
Vuosina 1994—2005 Šokšu oli Vepsän kansalliseen volostiin kuulunut kylähallintoalue.
Hallinnollinen keskus: Petroskoi (ei itse kuulu piiriin)
Maalaiskunnat:
Garnizonnoje | Järventakuinen | Latva | Latva-Vetka | Meliorativnyi | Pai | Puujoki | Suoju | Uusikylä | Uusi-Vilka
Vepsäläiset maalaiskunnat:
Kalajoki | Šokšu | Šoutjärvi