Tässä artikkelissa 12. kesäkuuta:n aihetta käsitellään tyhjentävästi, analysoidaan sen tärkeimpiä näkökohtia ja käsitellään erilaisia näkökulmia asiaan. 12. kesäkuuta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa yhteisössä että yhteiskunnassa yleensäkin sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Näillä sivuilla 12. kesäkuuta:tä tarkastellaan eri näkökulmista, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Tutustumalla eri lähteisiin ja esittelemällä yksittäisiä tapauksia lukija saa laajan käsityksen 12. kesäkuuta:stä ja sen vaikutuksista nykyään.
12. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 163. päivä (164. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 202 päivää.
Nimipäivät
Tapahtumia
- 1318 – Novgorodilaiset tulivat ryöstöretkelle Turkuun polttaen kaupungin ja sen tuomiokirkon.
- 1381 – Englannin talonpoikaiskapina: vallankumoukselliset saapuivat Lontoon Blackheathiin.
- 1550 – Helsingin kaupunki perustettiin.
- 1653 – Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota: Gabbardin taistelu alkoi (se päättyi 13. kesäkuuta).
- 1665 – Englanti asetti kunnallishallinnon New Yorkiin, joka oli entinen Alankomaiden siirtokunta Uusi Amsterdam.
- 1758 – Ranskalaisten ja intiaanien sota: Louisbourgin piiritys. James Wolfe hyökkäsi Louisbourgiin Nova Scotiassa.
- 1848 – Prahan kesäkuun kansannousu alkaa
- 1864 – Yhdysvaltain sisällissota: Cold Harborin taistelu. Kenraali Ulysses S. Grant veti joukkonsa Virginian Cold Harborista ja siirtyi etelään.
- 1889 – Armagh'n lähellä Pohjois-Irlannissa 88 ihmistä sai surmansa junaonnettomuudessa.
- 1898 – Kenraali Emilio Aguinaldo julisti Filippiinit itsenäiseksi Espanjasta.
- 1935 – Chacon sota päättyi: vuodesta 1932 taistelleet Bolivia ja Paraguay solmivat rauhan.
- 1938 – Helsingin olympiastadion vihittiin käyttöön. Vihkimyspuheen piti Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kallio.
- 1939 – Baseball Hall of Fame ja siihen liittyvä museo vihittiin Cooperstownissa New Yorkissa.
- 1940 – Toinen maailmansota: 13 000 brittiläistä ja ranskalaista sotilasta antautui sotamarsalkka Erwin Rommelille Saint Valery-en-Caux'ssa.
- 1942 – Holokausti: Anne Frank sai päiväkirjan 13-vuotissyntymäpäivälahjaksi.
- 1949 – Ensimmäinen Jukolan viesti järjestettiin 12.–13. kesäkuuta Helsingin ympäristössä.
- 1963 – Aikansa kallein elokuva Kleopatra, tähtinään Elizabeth Taylor, Rex Harrison ja Richard Burton, sai ensi-iltansa New Yorkin Rivoli-teatterissa.
- 1963 – Kansalaisoikeusjohtaja Medgar Eversia ammuttiin kuolettavasti hänen kotinsa edustalla Jacksonissa Mississipissä.
- 1964 – Etelä-Afrikka tuomitsi Nelson Mandelan elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
- 1965 – Helsingin kaupunginteatterin peruskivi muurattiin.
- 1966 – Keimolan moottorirata vihittiin käyttöön silloisessa Helsingin maalaiskunnassa.
- 1967 – Avaruustutkimus: Venera 4 laukaistiin radalleen. Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka saapui toisen planeetan kaasukehään ja lähetti menestyksellisesti tietoja.
- 1967 – Yhdysvaltain korkein oikeus julisti oikeudenkäynnissä Loving vastaan Virginia kaikki rotujenväliset avioliitot kieltäneet osavaltiolait perustuslain vastaisiksi.[1]
- 1978 – David Berkowitz (”Son of Sam”), tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kuudesta murhasta New Yorkissa.
- 1979 – Bryan Allen lensi lihasvoimalla käyvän Gossamer Albatrossin Englannin kanaalin yli.
- 1981 – Indiana Jones -elokuvasarjan ensimmäinen osa, Kadonneen aarteen metsästäjät, oli ensi-illassa.
- 1982 – 750 000 ihmistä kampanjoi New Yorkin keskuspuistossa ydinaseita vastaan. Jackson Browne, James Taylor, Bruce Springsteen ja Linda Ronstadt osallistuivat tilaisuuteen.
- 1987 – Keski-Afrikan entinen hallitsija Jean-Bédel Bokassa tuomittiin kuolemaan 13-vuotisen hallituskautensa aikaisista rikoksista.
- 1987 – Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastoi julkisesti Mihail Gorbatšovin kaatamaan Berliinin muurin.
- 1990 – Venäjän FSNT:n korkein neuvosto antoi suvereniteettijulistuksen eli julistautui käytännössä itsenäiseksi. Venäjän lakien ilmoitettiin olevan ensisijaiset Neuvostoliiton lakeihin nähden, vaikka virallisesti federaatio pysyikin osana Neuvostoliittoa.
- 1991 – Boris Jeltsin valittiin Venäjän federatiivisen sosialistisen neuvostotasavallan presidentiksi.
- 1994 – Maailman ensimmäinen kokonaan tietokoneella suunniteltu lentokone, Boeing 777, lensi ensilentonsa.
- 1994 – Nicole Brown Simpson ja Ronald Goldman surmattiin Los Angelesissa Kaliforniassa. O. J. Simpson vapautettiin myöhemmin murhaoikeudenkäynnissä, mutta häntä pidettiin syyllisenä siviilioikeudenkäynnissä.
- 1996 – Philadelphiassa Pennsylvaniassa liittovaltion tuomarit estivät internetissä esiintyvää siveettömyyttä vastustavan lain, koska vuoden 1996 Communications Decency Act loukkaa aikuisten vapaata ilmaisuoikeutta.
- 1997 – Kuningatar Elisabet II avasi uudelleen rakennetun Globe-teatterin ("Shakespeare's Globe") Lontoossa.
- 1997 – Yhdysvaltain valtiovarainministeriö esitteli uuden, vaikeammin väärennettävän 50 dollarin setelin.[2]
- 1999 – Kosovon sota: Operation Joint Guardian alkoi, kun Nato-johtoiset YK:n KFOR-rauhanturvajoukot saapuivat Jugoslavian Kosovoon. Samana päivänä sattui välikohtaus Pristinan lentokentällä.
- 2016 – 49 ihmistä kuoli ja 53 haavoittui yökerhoammuskelussa Orlandossa Yhdysvalloissa.
Syntyneitä
- 1519 – Cosimo I de’ Medici, Firenzen herttua ja ensimmäinen Toscanan suurherttua (k. 1574)
- 1802 – Harriet Martineau, brittiläinen kirjailija, journalisti ja filosofi (k. 1876)
- 1819 – Charles Kingsley, englantilainen kirjailija ja pappi (k. 1875)
- 1827 – Johanna Spyri, sveitsiläinen kirjailija (Pikku Heidi -kirjat) (k. 1901)
- 1851 – Oliver Lodge, englantilainen fyysikko (k. 1940)
- 1874 – Charles McNary, yhdysvaltalainen senaattori (k. 1944)
- 1884 – Rudolf Ray, suomalainen liikemies ja pääkonsuli, Kaivopuiston Itsenäisyyden kuusen lahjoittaja (k. 1930)
- 1886 – Frans Klemetti, Etsivän keskuspoliisin päällikkö (1923) (k. 1923)
- 1890 – Egon Schiele, itävaltalainen taidemaalari (k. 1918)
- 1897 – Anthony Eden, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 1955–1957 (k. 1977)
- 1899 – Anni Albers, yhdysvaltalainen tekstiilitaiteilija (k. 1994)
- 1899 – Fritz Lipmann, vuoden 1953 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1986)
- 1904 – John Newmark, saksalais-kanadalainen pianisti ja taidemaalari (k. 1991)
- 1905 – Sulo Typpö, Tampereen kaupunginjohtaja 1943–1957 (k. 1987)
- 1908 – Otto Skorzeny, itävaltalainen kommando (k. 1975)
- 1911 – Milovan Ðilas, jugoslavialainen poliitikko (k. 1995)
- 1915 – David Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja (k 2017)
- 1916 – Irwin Allen, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (Liekehtivä torni) ja Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (The Sea Around Us) (k. 1991)
- 1920 – Dave Berg, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (MAD) (k. 2002)
- 1922 – Margherita Hack, italialainen tähtitieteilijä ja tietokirjailija (k. 2013)
- 1922 – Michael Ventris, englantilainen arkkitehti ja muinaistutkija, kreetalaisen Lineaari-B-kirjoituksen selvittäjä (k. 1956)
- 1923 – Juan Arza, espanjalainen jalkapalloilija (k. 2011)
- 1924 – George Herbert Walker Bush (”George H. W. Bush”), Yhdysvaltain 41. presidentti 1989–1993 (k. 2018)
- 1928 – Richard Morton Sherman (”Richard M. Sherman”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvasäveltäjä (Maija Poppanen) (k. 2024)
- 1929 – Brigid Brophy, brittiläinen kirjailija (k. 1995)
- 1929 – Annelies Marie Frank (”Anne Frank”), saksanjuutalainen tyttö, holokaustin tunnetuin uhri (k. 1945)
- 1932 – Raili Mäki, suomalainen näyttelijä (k. 2018)
- 1932 – Demisse Wolde (”Mamo Wolde”), etiopialainen juoksija (olympiavoittaja) (k. 2002)
- 1939 – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
- 1940 – Matti Ruohola, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
- 1941 – Armando Anthony Corea (”Chick Corea”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 2021)
- 1942 – Bert Sakmann, vuoden 1991 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen fysiologi
- 1948 – Gloria Lavern Collins (”Lyn Collins”), yhdysvaltalainen soullaulaja (k. 2005)
- 1951 – Brad Delp, yhdysvaltalainen rock-laulaja ja muusikko ("Boston") (k. 2007)
- 1951 – Marianne Peltomaa, suomenruotsalainen kirjailija
- 1953 – Tess Gerritsen, yhdysvaltalainen jännityskirjailija
- 1955 – Guy Lacombe, ranskalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- 1958 – Meredith Brooks, yhdysvaltalainen muusikko (”Bitch”)
- 1965 – Jari Sarasvuo, suomalainen juontaja, kouluttaja ja toimitusjohtaja
- 1966 – Seppo Määttä, suomalainen virkamies, Oulun kaupunginjohtaja 2023–
- 1973 – Riikka Sallinen, suomalainen jääkiekkoilija (Euroopan-mestari), jääpalloilija, kaukalopalloilija (Euroopan-mestari) ja pesäpalloilija
- 1974 – Jason Mewes, yhdysvaltalainen näyttelijä (Tiskirotat)
- 1977 – Richard Ayoade, brittiläinen käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (IT-porukka)
- 1977 – Ana Tijoux, chilenranskalainen rap- ja hip hop -muusikko
- 1978 – Mikko Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
- 1979 – Robin Miriam Carlsson (”Robyn”), ruotsalainen pop-laulaja-lauluntekijä
- 1981 – Agustina García, argentiinalainen maahockeypelaaja (olympiamitalisti)
- 1981 – Adriana Lima, brasilialainen huippumalli
- 1985 – Dave Franco, yhdysvaltalainen näyttelijä
Kuolleita
- 816 – Leo III, paavi
- 1080 – Pyhä Eskil, Södermanlandin piispa, marttyyri ja pyhimys
- 1675 – Kaarle Emanuel II, Savoijin herttua (s. 1634)
- 1912 – Ernest Acker, belgialainen arkkitehti (s. 1852)
- 1912 – Väinö Lennart, suomalainen näytelmäkirjailija ja pakinoitsija (s. 1892)
- 1912 – Frédéric Passy, vuoden 1901 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen taloustieteilijä (s. 1822)
- 1917 – Teresa Carreño, venezuelalainen pianisti (s. 1853)
- 1922 – Wolfgang Kapp, saksalainen poliitikko (s. 1858)
- 1926 – Frans Linnavuori, suomalainen säveltäjä (s. 1880)
- 1931 – Nathan Söderblom, vuoden 1930 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Upsalan arkkipiispa (s. 1866)
- 1937 – Michaił Tuchaczewski (”Mihail Tuhatševski”), neuvostoliittolainen marsalkka (s. 1893)
- 1954 – Lauri Korpela, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
- 1957 – Jimmy Dorsey, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1904)
- 1960 – Raul Roine, suomalainen kirjailija (s. 1907)
- 1962 – John Ireland, englantilainen säveltäjä (s. 1878)
- 1963 – Aarne Sihvo, suomalainen jääkärikenraali, sotaväen päällikkönä 1926–1933 ja puolustusvoimain komentaja 1946–1953 (s. 1889)
- 1973 – Norman Keith Collins (”Sailor Jerry”), yhdysvaltalainen tatuointitaiteilija (s. 1911)
- 1974 – André Marie, Ranskan pääministeri (1948) (s. 1897)
- 1979 – Ferenc Nagy, Unkarin pääministeri 1946–1947 (s. 1903)
- 1981 – Aino Lohikoski, suomalainen näyttelijä (s. 1898)
- 1982 – Karl von Frisch, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen biologi (mehiläistanssi) (s. 1886)
- 1983 – Norma Shearer, kanadalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Eronneita) (s. 1902)
- 1984 – János Ferencsik, unkarilainen kapellimestari (s. 1907)
- 1986 – Henake Schubak, suomalainen näyttelijä (s. 1911)
- 1997 – Veikko Vennamo, suomalainen poliitikko, Suomen maaseudun puolueen perustaja (s. 1913)
- 2003 – Gregory Peck, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuin surmaisi satakielen) (s. 1916)
- 2006 – György Ligeti, unkarilais-itävaltalainen säveltäjä (s. 1923)
- 2006 – Teivo Pentikäinen, suomalainen professori (Suomen työeläkejärjestelmän ”isä”) (s. 1917)
- 2008 – Dan Kuykendall, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1924)
- 2012 – Elinor Ostrom, vuoden 2009 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä (s. 1933)
- 2013 – Jirōemon Kimura, japanilainen maailman vanhin mies (s. 1897)
- 2014 – Rebecca Isabelle Laemmle (”Carla Laemmle”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1909)
- 2014 – Gunnel Linde, ruotsalainen lastenkirjailija (s. 1924)
- 2016 – George Voinovich, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1936)
- 2016 – Janet Waldo, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1920)
- 2019 – Sylvia Miles, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1924)
- 2019 – Herman Parland, suomalainen tekniikantutkija ja professori (s. 1917)
- 2023 – Silvio Berlusconi, italialainen poliitikko ja liikemies (s. 1936)
Juhlapäiviä
Lähteet
Aiheesta muualla
Katso myös: kalenteri ~ 11. kesäkuuta, 13. kesäkuuta