1990

Vuosi 1990 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

• 1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi. Hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Mauri Miettinen.
• 1. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Eva-Riitta Siitonen siirtyi Uudenmaan läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi veteraanipoliitikko Tuure Junnila. 79-vuotiaasta Junnilasta tuli eduskunnan ikäpuhemies.
• 1. tammikuuta – SDP:n kansanedustaja Reino Paasilinna siirtyi Yleisradion pääjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli apulaisprofessori Kai Kalima.
• 1. tammikuuta – Someron kunta siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin.
• 3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
• 7. tammikuuta – Pisan torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
• 9. tammikuuta – Tukholmassa Finnbodan telakalla korjattavana ollut risteilyalus Sally Albatross vaurioitui pahoin tulipalossa.
• 10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
• 10. tammikuuta – Kiina lakkautti Pekingissä kesän 1989 mielenosoitusten tukahduttamisesta lähtien voimassa olleen sotatilan. Päätöksellä ei kuitenkaan katsottu olevan suurtakaan merkitystä, koska vain hallitusta tukeneet mielenosoitukset oli sallittu.
• 11. tammikuuta – 200 000 ihmistä osoitti mieltään Liettuassa.
• 13. tammikuuta – Azerbaidžanin Bakussa alkoi pogromi armenialaisia vastaan. Azerbaidžanin kansanrintaman mielenosoituksen jälkeen alkoivat hyökkäykset, joissa tapettiin 90 armenia ja parikymmentä neuvostoarmeijan sotilasta.
• 14. tammikuuta – Maailmanpankin tilastosta ilmeni, että Suomi oli vuonna 1988 ollut bruttokansantuotteella mitattuna maailman kahdeksanneksi rikkain maa. Kolme rikkainta maata olivat tilaston mukaan Sveitsi, Luxemburg ja Japani, kolme köyhintä Mosambik, Etiopia ja Tšad.
• 18. tammikuuta – Bulgarian entinen puoluejohtaja Todor Živkov vangittiin syytettynä valtion varojen kavaltamisesta ja vallan väärinkäytöstä.
• 20. tammikuuta – Musta tammikuu: Neuvostojoukot vyöryvät Bakuun Azerbaidžanissa palauttamaan kommunistisen puolueen vallan.
• 25. tammikuuta – Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla. Syynä tähän pidettiin yleisen välinpitämättömyyden lisääntymistä. ^[1]
• 26. tammikuuta – STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini nimitettiin valtakunnansovittelijaksi helmikuun alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Edellinen valtakunnansovittelija Teuvo Kallio siirtyi oikeusministeriön kansliapäälliköksi.
• 30. tammikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
• 31. tammikuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald’s avattiin Moskovassa.

• 2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
• 6. helmikuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomen bruttokansantuote oli kasvanut vuoden 1989 aikana viisi prosenttia. Suomen BKT oli kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 alkaen keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa.
• 7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
• 11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Kapkaupungissa.
• 12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3 -videopeli julkaistiin Nintendo Entertainment System -pelikonsolille Japanin ulkopuolella.
• 12. helmikuuta – Oopperalaulaja Jorma Hynninen valittiin Savonlinnan oopperajuhlien johtajaksi syyskuun 1991 alusta lukien.
• 14. helmikuuta – Voyager 1 otti Pale Blue Dot -nimellä tunnetun kuvan Maasta kuuden miljardin kilometrin päästä.
• 15. helmikuuta – Iso-Britannia ja Argentiina solmivat uudelleen diplomaattisuhteet, jotka olivat katkenneet vuonna 1982 Falklandin sodan vuoksi.
• 15. helmikuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi Latvian liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940 ja asetti tavoitteeksi maan itsenäisyyden palauttamisen.
• 15. helmikuuta – Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Jo kolme viikkoa aiemmin oli alkanut maksuvälityssaarto, jonka aikana rahasuorituksia ei ollut välitetty pankkiryhmästä toiseen, ja helmikuun alussa työnantajan julistama työsulku.
• 19. helmikuuta – Tampere-talossa järjestettiin ensimmäinen konsertti, kun Juice Leskinen esiintyi keskeneräisessä rakennuksessa 40-vuotissyntymäpäivänään.
• 20. helmikuuta – Iso-Britannia ilmoitti purkavansa Etelä-Afrikan vastaiset talouspakotteet.
• 23. helmikuuta – Neuvostoliitto lupasi kotiuttaa kaikki joukkonsa Tšekkoslovakiasta kesäkuun 1991 loppuun mennessä.
• 23. helmikuuta – Ruotsalainen Volvo ja ranskalainen Renault yhdistyivät. Uudesta yhtiöstä tuli maailman neljänneksi suurin henkilöautojen ja maailman suurin kuorma-autojen valmistaja.
• 23. helmikuuta – Suomen Kommunistisen Puolueen edustajakokous päätti siirtää puolueen poliittisen toiminnan perustettavalle Vasemmistoliitolle, mutta säilyttää itse puolueen. Kokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa arvosteltiin SKP:n toiminnassa vuosien aikana tehtyjä virheitä.
• 26. helmikuuta – Sandinistit hävisivät Nicaraguan vaalit.
• 27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine: 940 hPa (mb).

• 1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti valtiovarainministeri Erkki Liikasen Suomen EY-suurlähettilääksi Brysseliin. Uudeksi valtiovarainministeriksi tuli oikeusministeri Matti Louekoski, uudeksi oikeusministeriksi sosiaali- ja terveysministeri Tarja Halonen ja uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi kansanedustaja Tuulikki Hämäläinen. Liikasen tilalle eduskuntaan nousi myyjä Kyllikki Muttilainen.
• 1. maaliskuuta – Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänen edeltäjänsä kenraali Jaakko Valtanen jäi eläkkeelle. Valtanen oli viimeinen palveluksessa ollut, talvi- ja jatkosotiin osallistunut kenraali.
• 2. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti aikovansa siirtää kaikki ydinkokeensa Semipalatinskin alueelta Kazakstanista Novaja Zemljan saarelle Pohjoiselle jäämerelle vuoteen 1993 mennessä.
• 2. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti kotiuttavansa kaikki Mongoliassa olevat 55 000 sotilastaan vuoden 1992 loppuun mennessä.
• 3. maaliskuuta – Oikeustieteen kandidaatti Esa Swanljung valittiin STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijaksi siirtyneen Jorma Reinin tilalle.
• 9. maaliskuuta – Albania ilmaisi halukkuutensa osallistua seuraavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Albania oli ainoana Euroopan maana jättäytynyt pois Helsingissä vuonna 1975 pidetystä kokouksesta.
• 9. maaliskuuta – Georgian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1922 ja asetti tavoitteeksi itsenäisyyden palauttamisen.
• 11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
• 11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttinä sitten vuoden 1973.
• 13. maaliskuuta – Pääministeri Harri Holkeri esitti eduskunnalle hallituksen selonteon Suomen liittymisestä kaavailtuun eurooppalaiseen talousalueeseen (ETA).
• 13. maaliskuuta – Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
• 15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
• 18. maaliskuuta – Yhteisarvoltaan sadan miljoonan dollarin arvoiset 12 taulua varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa. Maalauksia ei ole toistaiseksi löydetty.
• 21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.
• 26. maaliskuuta – Helsingin yliopisto täytti 350 vuotta. Pääjuhla pidettiin 9. syyskuuta.
• 27. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jonka nojalla presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset vaalit olivat vuoden 1991 eduskuntavaalit.

• 3. huhtikuuta – Viro tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
• 4. huhtikuuta – Postipankki ilmoitti sulkevansa noin 1900 konttoriaan eri puolilla maata seuraavien kahden vuoden aikana.
• 7. huhtikuuta – Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa. Laivan turvatoimet oli laiminlyöty ja palo oli sytytetty tahallaan.^[2]
• 13. huhtikuuta – Neuvostoliitto tunnusti syyllisyytensä Katynissa vuonna 1940 tehtyyn tuhansien puolalaisten upseerien joukkomurhaan. Tähän asti se oli syyttänyt teosta Natsi-Saksaa. Neuvostoliitto ilmoitti, että teosta oli ollut vastuussa Josif Stalinin aikainen salainen poliisi NKVD.
• 19. huhtikuuta – Nicaraguan yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun hallitus ja sitä vastustaneet contra-sissit solmivat aselevon.
• 23. huhtikuuta – Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.
• 24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.
• 24. huhtikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei SKDL:n kansanedustajien kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suomista ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaista vastaan syyskuussa 1989 tekemä tutkintapyyntö antanut aihetta jatkotoimiin eikä syytteiden nostamiseen heitä vastaan valtakunnanoikeudessa. Tutkintapyynnön aiheena oli ollut Suomisen ja Salolaisen toiminta Wärtsilä Meriteollisuuden talousvaikeuksien yhteydessä.
• 29. huhtikuuta – Suomeen perustettiin uusi puolue, kommunistien ja kansandemokraattien muodostama Vasemmistoliitto. Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin psykiatri ja kirjailija Claes Andersson. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto päätettiin lakkauttaa.

• 2. toukokuuta – Ulkoministeri Pertti Paasio esitti Suomessa vierailleelle Iranin ulkoministerille Ali Akbar Velayatille Suomen virallisen vastalauseen kirjailija Salman Rushdielle langetetun tappotuomion vuoksi. Paasio sanoi tuomion haittaavan Suomen ja Iranin välisiä suhteita. Iranin uskonnollinen johtaja Ali Khamenei oli helmikuussa uudistanut Rushdien tuomion.
• 4. toukokuuta – Suomi ratifioi viimeisenä Länsi-Euroopan maana vuonna 1950 solmitun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.
• 5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Zagrebissa Jugoslaviassa. Italia voitti kilpailun Salvatore "Toto" Cutugnon kappaleella Insieme: 1992.
• 8. toukokuuta – Nicaraguan contra-sissit alkoivat luovuttaa aseitaan YK:n rauhanturvajoukoille.
• 17. toukokuuta – Maailman terveysjärjestö poistaa homoseksuaalisuuden sairauksien luettelostaan.
• 17. toukokuuta – Ruotsin arvokkaimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva, 1600-luvulla rakennettu Katariinan kirkko Tukholmassa Södermalmin kaupunginosassa, tuhoutui tulipalossa. Kirkko päätettiin rakentaa uudelleen.
• 22. toukokuuta – Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemeniksi. Yhdistyneen valtion pääkaupungiksi tuli Pohjois-Jemenin pääkaupunki Sanaa ja taloudelliseksi keskukseksi Etelä-Jemenin pääkaupunki Aden. Sosialistisen Etelä-Jemenin katoaminen kartalta vähensi merkittävästi Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Lähi-idässä.
• 22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.^[3]
• 27. toukokuuta – Burmassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Ne voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike, mutta sotilashallitus kieltäytyi luopumasta asemastaan.
• 27.toukokuuta Voltin rautatieaseman matkustajaliikenne lopetettiin
• 30. toukokuuta – Helsingin Meilahdessa muurattiin tasavallan presidentin uuden virka-asunnon Mäntyniemen peruskivi. Talon oli tarkoitus olla valmis kesällä 1992.
• 31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti 39 päivää syömälakossa olleet kolme totaalikieltäytyjää, jotka eivät olleet suostuneet varusmies- tai siviilipalvelukseen.

• 1. kesäkuuta – Yleisradion radiokanavilla toteutettiin uuden radiojohtajan Olli Alhon sommittelema uudistus. Entisten yleis- ja rinnakkaisohjelmien tilalle tulivat Yle 1 (Ylen ykkönen), Yle 2 (Radiomafia) ja Yle 3 (Radio Suomi). Alhon mukaan kanavauudistuksella, etenkin Radiomafian perustamisella, pyrittiin vastaamaan tehokkaammin kaupallisten radiokanavien haasteeseen.
• 1. kesäkuuta – Mikkelin raastuvanoikeus vapautti vuoden 1986 panttivankidraamassa mukana olleet kuusi poliisia, joita oli syytetty taposta, kuolemantuottamuksesta ja virkavirheestä. Surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
• 2. kesäkuuta – Yhdysvallat aloitti Operaatio Sharp Edge -nimisen sotilasoperaation, jossa joukko Yhdysvaltain kansalaisia ja joitakin ulkomaalaisia evakuoitiin Liberiasta maan sisällissodan aikana.
• 4. kesäkuuta – Poliisi ja turvallisuusmiehet estivät opiskelijoiden mielenosoituksen Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla vuoden 1989 mielenosoitusten tukahduttamisen vuosipäivänä. Aukio suljettiin kaikilta ulkopuolisilta.
• 5. kesäkuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov saapui vierailulle Yhdysvaltoihin. Tavattuaan presidentti George H. W. Bushin Gorbatšov julisti kylmän sodan ”virallisesti” päättyneeksi.
• 5. kesäkuuta – Yli sadan ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa kirgiisien ja uzbekkien yhteenotoissa Kirgisiassa.
• 5. kesäkuuta – Metsäteollisuusyhtiöt Rauma-Repola ja Yhtyneet Paperitehtaat allekirjoittivat sopimuksen yhtiöiden yhtymisestä Repola Oy:ksi vuoden 1991 alussa.
• 7. kesäkuuta – Varsovan liitto päätti muuttaa rakennettaan ja toimintatapojaan sotilasliitosta ”suvereenien valtioiden liitoksi” vuoden 1991 alkuun mennessä. Päätöstä pidettiin loppuna Neuvostoliiton johtoasemalle.
• 8. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen autoteollisuuskonserni General Motors, saksalainen Adam Opel AG ja Saab-Valmet allekirjoittivat sopimuksen Opel Calibra -urheiluautojen kokoonpanon aloittamisesta Uudenkaupungin autotehtaalla Saabin malliston rinnalla maaliskuussa 1991.
• 11. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen amiraali John Poindexter tuomittiin Iran–Contra-skandaalia käsitelleessä oikeudenkäynnissä kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja 250 dollarin sakkoihin. Poindexter oli toiminut presidentti Ronald Reaganin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana ja oli seitsemästä jutun vuoksi oikeuteen joutuneesta henkilöstä ainoa ehdottomaan vankeuteen tuomittu.
• 12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
• 13. kesäkuuta – RKP:n Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi. Edellinen puolustusministeri Ole Norrback siirtyi politiikan jättäneen, Partekin pääjohtajaksi siirtyneen Christoffer Taxellin tilalle opetusministeriksi.
• 16. kesäkuuta – Kansanedustaja Esko Aho valittiin Suomen Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi Paavo Väyrysen jälkeen. Uudeksi puoluesihteeriksi Seppo Kääriäisen tilalle tuli ulkoministeriön osastopäällikkö Erja Tikka.
• 17. kesäkuuta – Rehtori Kaarina Koivistoinen valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Kyösti Lallukan tilalle. LKP oli helmikuussa palannut eduskuntapuolueeksi Suomen maaseudun puolueen entisen kansanedustajan ja puoluesihteerin Urpo Leppäsen liityttyä siihen.
• 19. kesäkuuta – 20-vuotiaan neuvostoliittolaisen opiskelijan Oleg Kozlovin kaappaama Aeroflotin matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kozlov kaappasi Riiasta Murmanskiin matkalla olleen koneen ja uhkasi räjäyttää sen. Alun perin Ruotsiin pyrkinyt Kozlov antautui poliisille ja anoi Suomesta poliittista turvapaikkaa.^[4] Anomus hylättiin ja Kozlov palautettiin Neuvostoliittoon heinäkuun lopulla. Parin kuukauden aikana Suomeen ja Ruotsiin kaapattiin tai yritettiin kaapata liki 20 neuvostoliittolaista matkustajakonetta.
• 22. kesäkuuta – Tunnetuin Länsi- ja Itä-Saksan välinen rajanylityspaikka, Berliinissä sijainnut ja Saksan kahtiajaon yhdeksi symboliksi muodostunut Checkpoint Charlie poistettiin käytöstä juhlavin menoin.
• 25. kesäkuuta – Puolan riippumaton Solidaarisuus-ammattiliitto hajosi kahtia sisäisten kiistojensa vuoksi. Liikkeen oppositio oli syyttänyt puheenjohtaja Lech Wałęsaa yksinvaltaisuudesta.
• 26. kesäkuuta – Unkari ilmoitti eroavansa Varsovan liitosta vuoden 1991 loppuun mennessä.
• 28. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia saapuivat vierailulle Suomeen ja osallistuivat Ruotsinsalmen taistelun 200-vuotisjuhlaan Kotkassa.

• 1. heinäkuuta – Länsi- ja Itä-Saksan talous- ja rahaliitto astui voimaan. Itäsaksalaiset saivat käyttöönsä läntisen D-markan ja Itä-Saksan markka poistui käytöstä.
• 2. heinäkuuta – Yli 1 400 islamilaista pyhiinvaeltajaa tukehtui hengiltä Saudi-Arabiassa lähellä Mekkaa tunnelissa, johon oli ahtautunut yli 50 000 ihmistä.
• 4. heinäkuuta – Kypros jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisölle.
• 5. heinäkuuta – Nato ilmoitti luopuvansa vuodesta 1967 noudattamastaan ”joustavan vastaiskun” opista ja julisti ydinaseet ”viimeiseksi keinoksi”. Päätös oli vastaus Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin kesäkuiselle julistukselle kylmän sodan päättymisestä.
• 8. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti ryhtyvänsä luopumaan asteittain talousavustaan Kuuballe ja Vietnamille. Yhdysvallat oli vaatinut Neuvostoliittoa lopettamaan Kuuban tukemisen ehtona talousavun myöntämiseksi Neuvostoliitolle.
• 13. heinäkuuta – Albanialaisten joukkopako kotimaastaan alkoi, kun noin 4 500 ihmistä siirtyi laivoilla Italiaan.
• 16. heinäkuuta – 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1 600 ihmistä Filippiineillä.
• 21. heinäkuuta – Roger Waters konsertoi Berliinin muurilla (”The Wall”).
• 22. heinäkuuta – Helsinki–Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
• 28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.
• 28. heinäkuuta – Liberian kapinalliset ilmoittivat kukistaneensa maan presidentin Samuel Doen.
• 30. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Albania solmivat uudelleen vuodesta 1961 poikki olleet diplomaattisuhteensa.

• 1. elokuuta – Suomen Partiolaisten 3. Finnjamboree, Tervas alkoi Kannonkoskella.
• 2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin. Persianlahden sota alkoi.
• 6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.
• 6. elokuuta – Pakistanin presidentti Ghulam Ishaq Khan erotti Benazir Bhutton hallituksen, hajotti parlamentin ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Khan oli syyttänyt Bhuttoa muun muassa korruptiosta.
• 7. elokuuta – Irak sulki rajansa ja ilmoitti pitävänsä maassa olevia ulkomaalaisia panttivankeina – kansallisuudesta riippumatta – ja tarvittaessa ihmiskilpinä strategisesti tärkeissä kohteissa.
• 8. elokuuta – Irak liitti Kuwaitin itseensä ”ikuisiksi ajoiksi” ja määräsi Kuwaitissa toimineet ulkomaiset edustustot siirtymään Bagdadiin.
• 10.–11. elokuuta – Nuoriso mellakoi Oulussa.
• 11. elokuuta – Mosambikia hallinneen Frelimo-puolueen keskuskomitea päätti, että maa alkaa siirtyä asteittain monipuoluejärjestelmään.
• 14. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov palautti kaikkien Josif Stalinin valtakaudella surmattujen ihmisten kunnian ja mitätöi tuolloin langetetut kuolemantuomiot.
• 15. elokuuta – Liechtenstein liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi järjestön 160. jäsenmaana. YK:n jäsenmaiden lukumäärä oli vähentynyt aiemmin yhdellä Pohjois- ja Etelä-Jemenin yhdistyttyä.
• 15. elokuuta – Neuvostoliitto päätti palauttaa kansalaisoikeudet useille vuosina 1966–1988 maanpakoon joutuneille kulttuurihenkilöille. Yksi tunnetuimmista oli Yhdysvalloissa oleskellut Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn, joka kuitenkin kieltäytyi ottamasta niitä vastaan.
• 24. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue erosi Harri Holkerin hallituksesta budjettiin liittyneistä eläkepäätöksistä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Uudeksi liikenneministeriksi Raimo Vistbackan tilalle tuli ministerinä valtioneuvoston kansliassa toiminut Ilkka Kanerva. Kanervalle ei nimitetty seuraajaa.
• 26. elokuuta – Itävallan presidentti Kurt Waldheim vieraili Irakissa ja sai neuvotelluksi maastapoistumisluvan kaikille Itävallan kansalaisille. Monissa Euroopan maissa Waldheimia arvosteltiin poikkeamisesta yhteisesti sovitulta linjalta.
• 28. elokuuta – Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Thatcher esitti vierailun aikana mielipiteenään, että Suomen puolueettomuus ei olisi este Suomen liittymiselle Euroopan yhteisön jäseneksi.
• 30. elokuuta – Suomen merivartiosto löysi jatkosodan aikana vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylyn Korppoon aluevesiltä Utön eteläpuolelta. 70 metrin syvyydessä oleva alus päätettiin jättää toistaiseksi nostamatta.
• 31. elokuuta – YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar tapasi Irakin ulkoministerin Tariq Azizin Bagdadissa, mutta heidän neuvottelunsa Kuwaitin kriisin ratkaisemisesta jäivät tuloksettomiksi.
• 31. elokuuta – Valtion taidemuseo aloitti toimintansa valtakunnallisena keskustaidemuseona. Siihen kuuluivat Ateneumin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo ja tuleva Nykytaiteen museo Kiasma.

• 1. syyskuuta – Rehtori Aarno von Bell nousi eduskuntaan Veikkaus Oy:n toimitusjohtajaksi siirtyneen Matti Ahteen tilalle. von Bell oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa.
• 3. syyskuuta – Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen muotoilema presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Suuri aika paljastettiin Kajaanissa. Kekkosen syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Urho Kekkonen oli asunut Kajaanissa nuoruudessaan 1910- ja 1920-luvuilla.
• 5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamien panttivankien vapauttamista ehdoitta. Koiviston kannanottoa pidettiin poikkeuksellisen jyrkkänä. Koivisto korosti YK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
• 8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen. Mihail Gorbatšov ja George Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla. Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
• 8. syyskuuta – Demokraattisen vaihtoehdon kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Marja-Liisa Löyttyjärvi ja Ensio Laine luopuivat johtopaikoistaan SKP (yhtenäisyys) -puolueessa, mikä oli ehto heidän pääsylleen Vasemmistoliiton kansanedustajiksi ja puolueen ehdokkaiksi kevään 1991 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi heidän jäsenyytensä 11. syyskuuta. Neljäs Devan kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen oli siirtynyt Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään jo kesällä.
• 9. syyskuuta – Liberian syrjäytetyn presidentin Samuel Doen ilmoitettiin tulleen teloitetuksi hänen jouduttuaan sissien vangiksi.
• 9. syyskuuta – SKP (yhtenäisyys) valitsi uudeksi puheenjohtajakseen pääsihteerinsä Yrjö Hakasen.
• 10. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II vihki käyttöön Notre-Dame de la Paixin, maailman suurimman kristillisen kirkon Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Mahtipontisen kirkon rakentamista pahoin velkaantuneeseen kehitysmaahan pidettiin yleisesti suuruudenhulluutena.
• 10. syyskuuta – Irak ja Iran solmivat uudelleen vuonna 1980 katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan. Sopimuksessa todettiin, että yhdistynyt Saksa on sekä YK:n että Naton jäsen, mutta se ei valmista eikä omista ydin-, biologisia eikä kemiallisia aseita. Sopimuksen allekirjoittivat Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher ja Itä-Saksan pääministeri Lothar de Maizière sekä Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Ranskan ja Ison-Britannian ulkoministerit.
• 14. syyskuuta – Suomen hallitus alkoi painattaa polttonesteiden säännöstelykuponkeja Kuwaitin kriisin mahdollisesti aiheuttaman polttoainepulan varalta.
• 18. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti sulkevansa lähivuosina yli sata sotilastukikohtaansa eri puolilla maailmaa. Suurin osa suljettavista tukikohdista sijaitsi kuitenkin Länsi-Saksan alueella.
• 18. syyskuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1996 kesäkisat Yhdysvaltain Atlantalle.
• 19. syyskuuta – Puolan presidentti Wojciech Jaruzelski ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakautensa. Hänet oli valittu kuuden vuoden virkakaudelle kesällä 1989. Jaruzelskia oli painostettu eroamaan hänen kommunistitaustansa vuoksi. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałeşa ilmoittautui ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin 21. syyskuuta.
• 21. syyskuuta – Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimustekstistä poistettiin myös viittaukset ”Saksaan tai sen kanssa liitossa olevaan valtioon” vihollismaana. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa. Ydinaseiden osalta Suomi totesi, että kansainvälinen ydinsulkusopimus, johon Suomi oli liittynyt vuonna 1969, kielsi ydinaseiden hankkimisen.
• 24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
• 25. syyskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto julisti Irakin ilmasaartoon lukuun ottamatta avustusjärjestöjen valvomia humanitaarisia lentoja.
• 28. syyskuuta – 16 sotilasta tuomittiin Filippiineillä elinkautiseen vankeuteen oppositiojohtaja Benigno Aquinon vuonna 1983 tehdystä murhasta. Oikeus tuomitsi murhan taustavoimaksi entisen presidentin Ferdinand Marcosin, joka oli kuollut maanpaossa Havaijilla syyskuussa 1989.
• 28. syyskuuta – Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden 1938 kartan Karjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.
• 29. syyskuuta – Tampere-talo vihittiin käyttöön Tampereella.

• 1. lokakuuta – Pankinjohtaja Jaakko Iloniemi siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajaksi Kauko Sipposen jäätyä eläkkeelle.
• 3. lokakuuta – Saksan jälleenyhdistyminen: Saksan demokraattisesta tasavallasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
• 4. lokakuuta – Suomen Keskustan Johannes Virolaisesta tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina 1945–1983 ja uudelleen vuodesta 1987 yhteensä 42 valtiopäivillä. Edellinen ennätys oli ollut RKP:n John Österholmin nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet 1919–1960 yhteensä 46 valtiopäivillä.
• 5. lokakuuta – Tavarajuna törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään, jolloin veturinkuljettaja loukkaantui lievästi. Muita henkilövahinkoja ei sattunut.
• 7. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Kanadaan.
• 8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
• 9. lokakuuta – Neuvostoliitossa säädettiin uskonnonvapaus ja sallittiin poliittiset puolueet.
• 11. lokakuuta – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1 800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana.
• 15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.
• 19. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
• 19. lokakuuta – Ympäristöministeri Kaj Bärlund nimitettiin vesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtajaksi joulukuun alusta lukien. Bärlund siirtyi uuteen tehtäväänsä kuitenkin vasta hallituksen erottua kevään eduskuntavaalien jälkeen.
• 21. lokakuuta – Viron entisen valtionpäämiehen, vuonna 1956 kuolleen Konstantin Pätsin maalliset jäännökset tuotiin Tallinnaan ja haudattiin valtiollisin menoin. Pätsin hauta oli löydetty Tverin alueelta kesäkuussa.
• 21. lokakuuta – Irakissa vieraillut suomalainen valtuuskunta, johon kuuluivat kansanedustajat Pekka Haavisto (Vihr.), Saara-Maria Paakkinen (SDP) ja Marjatta Stenius-Kaukonen (Vas.), sai Irakin vapauttamaan viisi kaikkiaan 14 suomalaisesta panttivangista, jotka olivat jääneet maahan Persianlahden kriisin puhjettua.
• 24. lokakuuta – Neuvostoliitto teki maanalaisen ydinkokeen Novaja Zemljalla Pohjoisella jäämerellä. Norja ja Islanti tuomitsivat kokeen, Suomi ja Ruotsi esittivät Neuvostoliitolle huolestumisensa kokeesta ja siitä, että Neuvostoliitto aikoi siirtää kaikki ydinkokeensa Kazakstanista Novaja Zemljalle.
• 26. lokakuuta – YK:n hallintoasioiden alipääsihteeri Martti Ahtisaari nimitettiin ulkoministeriön valtiosihteeriksi heinäkuun 1991 alusta lukien.
• 29. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Portugaliin.

• 1. marraskuuta – Unkarista tuli ensimmäisenä entisen itäblokin maana Euroopan neuvoston jäsen.
• 1. marraskuuta – Suomessa otettiin käyttöön kuvanveistäjä Antti Neuvosen suunnittelemat uudet 10 ja 50 pennin kolikot. Samalla lopetettiin viiden ja kahdenkymmenen pennin kolikoiden valmistus. Uudet yhden, viiden ja kymmenen markan kolikot oli tarkoitus saada käyttöön vuonna 1993.
• 6. marraskuuta – Itävalta kumosi Suomen esimerkkiä seuraten vuoden 1955 valtiosopimuksestaan vanhentuneiksi katsotut aseistusta rajoittaneet kohdat.
• 7. marraskuuta – Irlanti sai historiansa ensimmäisen naispresidentin vasemmiston yhteisen ehdokkaan Mary Robinsonin voitettua presidentinvaalit.
• 9. marraskuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov saapui valtiovierailulle Saksaan. Vierailun aikana Gorbatšov ja liittokansleri Helmut Kohl allekirjoittivat laajan sopimuksen maiden välisten suhteiden uudistamisesta.
• 9. marraskuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP, Osuuspankkien Keskuspankki OKO, Kansallis-Osake-Pankki ja Yhdyspankki ilmoittivat konttoriverkostojensa tuntuvista supistuksista lähivuosien aikana kustannussyistä. Pankkikonttorien kokonaismäärän arvioitiin Postipankki mukaan lukien vähenevän vuoteen 1995 mennessä yli kolmanneksella.
• 11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
• 12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi.^[5]
• 12. marraskuuta – Akihito kruunattiin virallisesti Japanin keisariksi perinteisin juhlamenoin.
• 13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
• 13. marraskuuta – SAK:n puheenjohtaja Pertti Viinanen jätti paikkansa ja siirtyi Eläketiedotustoimiston toimitusjohtajaksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin järjestön sihteeri Lauri Ihalainen.
• 14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder–Neisse-linjalle.
• 14. marraskuuta – Britannian entinen puolustusministeri Michael Heseltine ilmoittautui Margaret Thatcherin vastaehdokkaaksi konservatiivipuolueen puheenjohtajan vaaliin. Heseltine oli eronnut Thatcherin hallituksesta Euroopan yhteisöstä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi vuonna 1986.
• 15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
• 22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
• 25. marraskuuta – Vihreä liitto valitsi ensimmäiseksi puoluesihteerikseen filosofian tohtori Pekka Saurin.
• 26. marraskuuta – Suomeen saapui rautateitse Vainikkalan kautta ensimmäinen suuri ryhmä somaleja (120 henkilöä), jotka anoivat poliittista turvapaikkaa. Seuraavana päivänä somaleja saapui lähes yhtä suuri joukko ja uusi suurehko aalto seurasi vuodenvaihteen 1990–1991 tienoilla.
• 27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virkaan.
• 28. marraskuuta – Sveitsiläinen Appenzell-Innerrhodenin kantoni pakotettiin myöntämään äänioikeus naisille. Kantonin naiset saivat äänioikeuden viimeisinä koko Euroopassa.
• 29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, ellei Irak ajoissa vetäydy valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja. Myös turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä ollut Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
• 30. marraskuuta – Pankinjohtaja Ulf Sundqvist (SDP) ja kansanedustaja Paavo Väyrynen (Kesk.) vierailivat Irakissa. Vierailun tuloksena vapautettiin viisi Irakissa vielä olleista yhdeksästä suomalaisesta panttivangista. Loput neljä panttivankia pääsivät palaamaan Suomeen joulukuussa.
• 30. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Eero Huovisen Helsingin hiippakunnan uudeksi piispaksi eläkkeelle jäävän Samuel Lehtosen seuraajaksi.

• 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metrin syvyydessä Englannin kanaalin alla.
• 1. joulukuuta – Itä-Saksan entinen valtionpäämies Erich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oli Berliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
• 1. joulukuuta – Keskiafrikkalaisen Tšadin kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin N’Djamenan. Presidentti Hissène Habré pakeni naapurimaahan Kameruniin ja uudeksi presidentiksi julistautui maan armeijan entinen esikuntapäällikkö kenraali Idriss Déby. Tšadin sisäisen sekasorron ei uskottu päättyvän vielä aikoihin.
• 2. joulukuuta – Helmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932. Liittopäivävaalien voittajaksi tuli kristillisdemokraattinen puolue CDU.
• 2. joulukuuta – Latvian puoluejohtajana vuosina 1984–1988 toiminut Boris Pugo nimitettiin Neuvostoliiton sisäministeriksi.
• 3. joulukuuta – Mary Robinsonista tuli ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
• 4. joulukuuta – Eduskunta päätti, että ns. pakkoruotsi säilyy peruskoulussa.
• 9. joulukuuta – Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi.
• 10. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns. clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–1991. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa. Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta oli ollut suurimmillaan vuosina 1982–1983 liki neljännes, mutta se oli supistunut vuoteen 1990 mennessä noin kymmeneen prosenttiin.^[6]
• 11. joulukuuta – Albaniassa sallittiin monipuoluejärjestelmä.
• 12. joulukuuta – Suomen hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan energian tuontisäännöstelyn purkamista Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan päättymisen vuoksi. Muun muassa raakaöljyä saisivat jatkossa tuoda muutkin yritykset kuin Neste.
• 16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristide valittiin Haitin presidentiksi ja kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyi.
• 17. joulukuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda lakkautti maassa 17 vuotta voimassa olleen yksipuoluejärjestelmän.
• 20. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Eduard Ševardnadze erosi virastaan katsottuaan ”taantumuksellisten voimien” hyökänneen perestroikan ulkopoliittista linjaa vastaan ja varoitti Neuvostoliiton voivan luisua diktatuuriin.
• 24. joulukuuta – Armeija kaappasi vallan Surinamessa.
• 25. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov sai lisää valtaoikeuksia, kun kansanedustajien kongressi päätti myöntää presidentille oikeuden kumota hallituksen hyväksymät lait, mikäli ne olivat ristiriidassa perustuslain tai muiden lakien kanssa.
• 26. joulukuuta – Slovenia julistautui itsenäiseksi.
• 27. joulukuuta – Ammattiyhdistysjohtaja Gennadi Janajev nimitettiin Neuvostoliiton uuteen varapresidentin virkaan.
• 27. joulukuuta – Albania ilmoitti alkavansa siirtyä vähitellen markkinatalouteen.
• 27. joulukuuta – Kahdeksan merimiestä hukkui Hangon Koverharin edustalla Finn-Baltic-työntöaluksen ja proomun kaaduttua kovassa merenkäynnissä. Kaksi miehistön jäsentä saatiin pelastetuiksi työntöaluksen konehuoneesta. Proomun lastina oli Ruotsin Luulajasta tuotua rautamalmia.
• 30. joulukuuta – Argentiinan presidentti Carlos Menem armahti useita maata vuosina 1976–1983 hallinneen sotilashallituksen jäseniä, jotka oli vuonna 1985 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin ihmisoikeusrikoksista. Armahduspäätöstä arvosteltiin maailmalla laajalti, koska armahdettujen joukossa olivat muiden muassa entiset presidentit Jorge Videla ja Roberto Viola.
• 31. joulukuuta – Noin 200 000 Neuvostoliiton juutalaisen ilmoitettiin muuttaneen Israeliin vuoden 1990 aikana. Näistä pieni osa oli matkustanut Suomen kautta. Vuoden 1992 loppuun mennessä ennakoitiin miljoonan Neuvostoliiton juutalaisen muuttavan Israeliin ja seuraavan miljoonan vuoteen 1995 mennessä.^[7]

• 7. tammikuuta – Liam Aiken, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. tammikuuta – Gregor Schlierenzauer, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 13. tammikuuta – Liam Hemsworth, australialainen näyttelijä
• 26. tammikuuta – Geraldine Kemper, alankomaalainen televisiojuontaja
• 30. tammikuuta – Jake Thomas, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. helmikuuta – Christina Geiger, saksalainen alppihiihtäjä
• 6. helmikuuta – Dominic Sherwood, englantilainen näyttelijä ja malli
• 7. helmikuuta – Anna Abreu, suomalainen laulaja
• 8. helmikuuta – Pete Parkkonen, suomalainen laulaja
• 23. helmikuuta – Kevin Connauton, kanadalainen jääkiekkoilija
• 25. helmikuuta – Mikael Gabriel, suomalainen rap-artisti
• 4. maaliskuuta – Fran Mérida, espanjalainen jalkapalloilija
• 23. maaliskuuta – Jaime Alguersuari, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja
• 23. maaliskuuta – Mikko Laine, suomalainen jääkiekkoilija
• 24. maaliskuuta – Keisha Castle-Hughes, uusiseelantilainen näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Teemu Pukki, suomalainen jalkapalloilija
• 30. maaliskuuta – Ella Alanko, suomalainen salibandyn pelaaja
• 8. huhtikuuta – Gábor Fehérvári (”Freddie”), unkarilainen laulaja
• 8. huhtikuuta – Kim Jong-hyun (”Jonghyun”), eteläkorealainen laulaja (”SHINee”) (k. 2017)
• 9. huhtikuuta – Kristen Stewart, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 10. huhtikuuta – Alex Pettyfer, englantilainen näyttelijä
• 15. huhtikuuta – Emma Watson, englantilainen näyttelijä
• 25. huhtikuuta – Matias Laine, suomalainen autourheilija
• 1. toukokuuta – Steffi Landerer, saksalainen viihdetaiteilija ja radiojuontaja
• 2. toukokuuta – Amanda Pilke, suomalainen näyttelijä
• 19. toukokuuta – Mireille Dereboba-Ngaisset, keskiafrikkalainen juoksija
• 19. toukokuuta – Iiro Panula, suomalainen näyttelijä
• 21. toukokuuta – Tapio Pulkkanen, suomalainen amatöörigolfaaja
• 26. toukokuuta – Olli Jokinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 27. toukokuuta – Nacer Barazite, alankomaalainen jalkapalloilija
• 27. toukokuuta – Brett Kissel, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
• 2. kesäkuuta – Kristiina Brask, suomalainen laulaja
• 13. kesäkuuta – Aaron Taylor-Johnson, brittiläinen näyttelijä
• 16. kesäkuuta – John Newman, brittiläinen laulaja
• 4. heinäkuuta – David Kross, saksalainen näyttelijä
• 24. heinäkuuta – Daveigh Chase, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Elli Haloo, suomalainen laulaja-lauluntekijä
• 2. elokuuta – Stig Joar Haugen (”Stig Brenner” tai ”Unge Ferrari”), norjalainen räppäri
• 6. elokuuta – JonBenét Ramsey, yhdysvaltalainen lapsimissi (k. 1996)
• 15. elokuuta – Jennifer Lawrence, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 28. elokuuta – Bojan Krkić, espanjalainen jalkapalloilija
• 3. syyskuuta – Mert Otsamo, suomalainen muotisuunnittelija
• 5. syyskuuta – Franco Zuculini, argentiinalainen jalkapalloilija
• 10. syyskuuta – Johan Floderus, ruotsalainen Iranissa vangittuna oleva virkamies
• 5. lokakuuta – Pia Lamberg, suomalainen malli ja näyttelijä
• 10. lokakuuta – Kristjan Järvan, virolainen poliitikko
• 11. lokakuuta – James Nikander (”Musta Barbaari”), suomalainen kehonrakehtaja ja rap-artisti
• 12. lokakuuta – Miila Virtanen, suomalainen näyttelijä
• 20. lokakuuta – Anna Laulumaa, suomalainen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä
• 23. lokakuuta – Axel Ehnström (”Paradise Oskar”), suomalainen laulaja
• 25. lokakuuta – Sara Chafak, suomalainen malli ja näyttelijä, Miss Suomi 2012
• 7. marraskuuta – Erkki Keldo, virolainen poliitikko
• 7. marraskuuta – Ada Kukkonen, suomalainen näyttelijä
• 10. marraskuuta – Caroline Stage Olsen, tanskalainen poliitikko
• 21. marraskuuta – Bekele Belanyneh (”Prinssi Jusuf”), suomalainen rap-artisti
• 24. marraskuuta – Sarah Hyland, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
• 26. marraskuuta – Rita Ora, brittiläinen laulaja, säveltäjä ja näyttelijä
• 12. joulukuuta – Krista Pärmäkoski, suomalainen maastohiihtäjä
• 20. joulukuuta – Joanna Noëlle Levesque (”JoJo”), yhdysvaltalainen laulaja

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1990 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Jerome Friedman, Henry Way Kendall ja Richard Taylor
• Nobelin kemianpalkinto: Elias James Corey
• Nobelin lääketieteen palkinto: Joseph Murray ja Edward Donnall Thomas
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Octavio Paz
• Nobelin rauhanpalkinto: Mihail Gorbatšov

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1990

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1990

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1990

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1990

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1990

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1990 Wikimedia Commonsissa