25. heinäkuuta

25. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 206. päivä (207. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 159 päivää. Suomalaisen uusperinteen mukaan 25. heinäkuuta ”Jaakko heittää kylmän kiven veteen” (Jaakon nimipäivä). Päivää on aiemmin kutsuttu ukkosen päiväksi.

• suomalainen kalenteri: Jaakko, Jimi, Jasu, Jaakob, Jaakoppi
• suomenruotsalainen kalenteri: Jakob, Jim, Jimmy
• ortodoksinen kalenteri: Anna, Anni, Piia, Ruusa
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Jágát, Jáhkot, Jágo, Jáhko, Járre
• vanhemmissa kalentereissa: Jacobina, Jacobus

• 306 – Konstantinus I:n joukot julistivat hänet Rooman keisariksi.
• 1139 – Ouriquen taistelu: sittemmin Portugalin kuninkaan (rex) arvonimen ottaneen Alfonson tunnetuin voitto muslimeista.
• 1261 – Mikael VIII Palaiologoksen johtamat nikealaiset joukot valtasivat Konstantinopolin, mikä teki mahdolliseksi Bysantin valtakunnan uudelleenluomisen.
• 1536 – Sebastián de Belalcázar perusti Calin kaupungin etsiessään Eldoradoa.
• 1547 – Henrik II kruunattiin Ranskan kuninkaaksi.
• 1567 – Don Diego de Losada perusti Santiago de Leon de Caracasin, nykyisen Venezuelan pääkaupungin Caracasin.
• 1593 – Ranskan kuningas Henrik IV kääntyi julkisesti protestantista katoliseksi.
• 1603 – Skotlannin kuningas Jaakko VI kruunattiin ensimmäiseksi Ison-Britannian kuninkaaksi nimellä Jaakko I.
• 1755 – Kanadan Halifaxissa päätettiin karkottaa acadialaiset. Tuhansia acadialaisia lähetettiin brittien siirtokuntiin Amerikassa, Ranskassa ja Englannissa. Osa muutti myöhemmin Louisianaan ja New Brunswickiin.
• 1797 – Horatio Nelson menetti yli 300 miestä ja oikean kätensä Espanjalle kuuluvan Teneriffan saaren epäonnistuneessa valtausyrityksessä.
• 1799 – Napoleonin joukot voittivat Abukirissä Egyptissä 10 000 Mustafa Pashan johtamaa ottomaania.
• 1861 – Yhdysvaltojen sisällissota: Yhdysvaltain kongressin hyväksymän Crittenden–Johnsonin päätöksen mukaan sotaa käytiin Unionin (liittovaltion) säilyttämiseksi eikä orjuuden lopettamiseksi.
• 1866 – Yhdysvaltain kongressin hyväksymän lain perusteella perustettiin uusi sotilasarvo (”General of the Army”, joka on armeijan ylin sotilasarvo; nykyään sitä kutsutaan ”viiden tähden kenraaliksi”). Tämä korkein sotilasarvo myönnettiin ensimmäisenä kenraaliluutnantti Ulysses S. Grantille.
• 1868 – Wyomingista tuli Yhdysvaltain territorio.
• 1897 – Kirjailija Jack London lähti purjehdusmatkalle ottaakseen osaa Klondiken kultaryntäykseen, mistä hän kirjoitti ensimmäiset menestyneet kertomuksensa.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sota: Yhdysvaltojen Puerto Ricon valloitus alkoi yhdysvaltalaisjoukkojen maihinnousulla Guánicanlahdessa.
• 1909 – Ilmailu: Louis Blériot lensi ensimmäisenä ihmisenä Englannin kanaalin poikki ilmaa raskaammalla lentokoneella (Calais'ta Doveriin 37 minuutissa).
• 1916 – Schmardenin taistelu, johon Saksan armeijassa palvelleista suomalaisista jääkäreistä (Jääkäripataljoona 27) osallistui pioneerikomppania.
• 1919 – Suomessa järjestettiin ensimmäinen presidentinvaali. Eduskunnan toimittamassa vaalissa Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg valittiin 143 äänellä. Kenraali Mannerheim sai 50 ääntä.
• 1920 – Telekommunikaatio: ensimmäinen Atlantin ylittänyt kaksisuuntainen radiolähetys.
• 1925 – Uutistoimisto TASS perustettiin.
• 1934 – Natsit murhasivat Itävallan kanslerin Engelbert Dollfussin epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä.
• 1940 – Sveitsin armeijan ylipäällikkö kenraali Henri Guisan määräsi armeijan vastustamaan mahdollista Saksan invaasiota ja määräsi antautumisen laittomaksi.
• 1943 – Toinen maailmansota: Italian tappion uhkaamana fasistien suurneuvosto siirsi armeijan ylipäällikkyyden kuningas Viktor Emanuel III:lle. Kuningas erotti Benito Mussolinin pääministerin virasta ja nimitti Pietro Badoglion uudeksi pääministeriksi.
• 1946 – Operaatio Crossroads: atomipommi (koodinimeltään Baker) räjäytettiin veden alla Bikinin atollilla.
• 1956 – italialainen linjalaiva SS Andrea Doria törmäsi paksussa sumussa SS Stockholmiin Nantucketin saaresta 45 mailia etelään ja upposi seuraavana päivänä, 51 ihmistä sai surmansa.
• 1969 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin julistaman ”Nixonin opin” mukaan Yhdysvallat odotti tästä lähtien aasialaisten liittolaistensa hoitavan itse oman puolustuksensa. Tämä oli sodan ”vietnamisoimisen” alku.
• 1973 – Avaruustutkimus: Neuvostoliitto laukaisi Mars 5 -avaruusluotaimen.
• 1976 – Philip Glassin oopperan Einstein on the Beach ensiesitys.
• 1978 – Louise Brown, ensimmäinen ”koeputkilapsi”, syntyi.
• 1980 – Australialainen AC/DC-yhtye julkaisi albumin Back in Black. Albumi lienee maailman toiseksi myydyin albumi Michael Jacksonin Thriller-levyn jälkeen.
• 1984 – Saljut 7:n kosmonautti Svetlana Savitskaja suoritti avaruuskävelyn ensimmäisenä naisena maailmassa.
• 1994 – Israel ja Jordania allekirjoittivat Washingtonissa julistuksen, joka päätti valtioiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan.
• 1995 – Saint-Michelin asemalla Pariisissa räjähti metrojunan alla pommi.
• 1997 – K. R. Narayanan vannoi virkavalan Intian 10:ntenä presidenttinä ja ensimmäisenä kastittomana presidenttinä.
• 2000 – Ilmailu: Air Francen lento 4590:n Concorde F-BTSC putosi suihkumoottorissa syttyneen tulipalon takia noin minuutin päästä noususta Charles de Gaullen kansainväliseltä lentoasemalta Pariisissa. Turmassa kuoli 113 henkilöä.
• 2004 – Lance Armstrong voitti Tour de France -pyöräilykilpailun kuudennen kerran peräkkäin.
• 2006 – Israelin ilmahyökkäys tuhosi YK:n tarkkailuaseman El Khiamin kylässä Libanonissa. Asemalla työskennelleet neljä sotilastarkkailijaa saivat surmansa, joukossa suomalainen kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen.
• 2007 – Pratibha Patilin virkakausi Intian ensimmäisenä naispresidenttinä alkoi.
• 2010 – WikiLeaks julkaisi turvaluokiteltuja asiakirjoja Afganistanin sodasta. Yksi suurimmista tietovuodoista Yhdysvaltain armeijan historiassa.

• 1109 – Alfonso I, Portugalin 1. kuningas (1109–1185) (k. 1185)
• 1401 – Jacuba, Baijeri-Straubingenin herttuatar (k. 1436)
• 1432 – Innocentius VIII, paavi (k. 1492)
• 1654 – Agostino Steffani, italialais-saksalainen säveltäjä, piispa ja diplomaatti (k. 1728)
• 1750 – Henry Knox, yhdysvaltalainen sotaministeri ja kenraali (k. 1806)
• 1842 – Henrik Jakob Matikainen (”Sulka”), suomalainen kirjailija (k. 1914)
• 1842 – Daniel Paul Schreber, saksalainen juristi ja kirjailija (k. 1911)
• 1844 – Thomas Eakins, yhdysvaltalainen taidemaalari (k. 1916)
• 1848 – Arthur Balfour, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1902–1905) (Balfourin julistus) (k. 1930)
• 1853 – David Belasco, yhdysvaltalainen teatterituottaja ja näytelmäkirjailija (k. 1931)
• 1870 – Maxfield Parrish, yhdysvaltalainen kuvittaja ja taidemaalari (k. 1966)
• 1883 – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä (k. 1947)
• 1893 – Kurt Martti Wallenius (”K. M. Wallenius”), suomalainen jääkärikenraalimajuri ja kirjailija (k. 1984)
• 1894 – Walter Brennan, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Rio Bravo) (k. 1974)
• 1894 – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (ampui Sarajevon laukaukset) (k. 1918)
• 1902 – Eric Hoffer, yhdysvaltalainen filosofi (k. 1983)
• 1905 – Elias Canetti, vuoden 1981 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut bulgarialaissyntyinen brittiläinen kirjailija (Marrakešin ääniä) (k. 1994)
• 1907 – Johnny Hodges, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (k. 1970)
• 1908 – Martta Kinnunen-Piippo, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 1908 – Harold Peary, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1985)
• 1913 – John Cairncross, brittiläinen virkamies ja vakooja (k. 1995)
• 1915 – Joseph Patrick Kennedy, Jr. (”Joseph P. Kennedy, Jr.”), yhdysvaltalainen lentäjä, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn veli (k. 1944)
• 1920 – Rosalind Franklin, englantilainen kemisti, teki uraauurtavaa tutkimustyötä DNA:n rakenteen selvittämiseksi (k. 1958)
• 1921 – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja ja professori (k. 2000)
• 1922 – John Bannister Goodenough (”John B. Goodenough”), vuoden 2019 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko ja materiaalitieteilijä (k. 2023)
• 1923 – Maria Gripe, ruotsalainen lastenkirjailija (k. 2007)
• 1923 – Estelle Scher (”Estelle Getty”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tyttökullat) (k. 2008)
• 1925 – Jutta Zilliacus, suomalaisvirolainen poliitikko, kirjailija ja toimittaja
• 1928 – Martti Jaatinen, suomalainen arkkitehti (k. 2008)
• 1928 – Domenico Palmara (”Mimmo Palmara”), italialainen näyttelijä (k. 2016)
• 1930 – Juri Mihailov, neuvostoliittolainen pikaluistelun olympiavoittaja (k. 2008)
• 1931 – Harry Kivijärvi, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2010)
• 1932 – George Sluizer, hollantilainen elokuvaohjaaja (k. 2014)
• 1933 – Jukka Virtanen, suomalainen kirjailija, runoilija, suomentaja, toimittaja, sanoittaja, näyttelijä, lausuja ja laulaja (k. 2019)
• 1935 – Adnan Khashoggi, saudiarabialais-turkkilainen asekauppias (k. 2017)
• 1936 – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
• 1936 – Glenn Murcutt, australialainen arkkitehti
• 1940 – Matti Reunamäki, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2023)
• 1941 – Manuel Charlton (”Manny Charlton”), espanjalais-skotlantilainen kitaristi (”Nazareth”) (k. 2022)
• 1942 – Torsti Lehtinen, suomalainen kirjailija, kääntäjä ja filosofi (k. 2023)
• 1948 – Steve Goodman, yhdysvaltalainen folk- ja country-muusikko (”City of New Orleans”) (k. 1984)
• 1953 – Robert Zoellick, yhdysvaltalainen poliitikko, pankkiiri ja Maailmanpankin johtaja (2007–2012)
• 1956 – Frances Arnold, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut suunnatun evoluution ja entsyymien tutkija
• 1958 – Thurston Moore, yhdysvaltalainen muusikko (”Sonic Youth”)
• 1962 – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
• 1965 – Juha Nabb (”Nappi”), suomalainen punk-muusikko (k. 2011)
• 1967 – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
• 1967 – Matthew Steven LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”) ja televisiojuontaja
• 1967 – Jaakko Saariluoma, suomalainen stand up -koomikko, juontaja, näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 1967 – Janne Virtanen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
• 1973 – Daniel Lloyd Davey (”Dani Filth”), englantilainen laulaja (”Cradle of Filth”)
• 1974 – Janne Kinnunen, suomalainen näyttelijä
• 1978 – Louise Brown, englantilainen maailman ensimmäinen koeputkilapsi
• 1980 – Toni Vilander, suomalainen moottoriurheilija
• 1981 – Jani Rita, suomalainen jääkiekkoilija
• 1982 – Brad Renfro, yhdysvaltalainen näyttelijä (Päämies) (k. 2008)
• 1986 – Maria Pietilä-Holmner, ruotsalainen alppihiihtäjä
• 1988 – Sarah Geronimo, filippiiniläinen laulaja ja näyttelijä
• 1996 – Erik Lönngren, suomalais-ruotsalainen näyttelijä

• 306 – Constantius I Chlorus, Rooman keisari (s. 250)
• 1471 – Tuomas Kempiläinen, alankomaalainen munkki, mystikko ja skolastikko (Kristuksen seuraamisesta) (s. 1380)
• 1492 – Innocentius VIII, paavi (s. 1432)
• 1616 – Andreas Libavius, saksalainen kemisti ja lääkäri (s. 1560)
• 1794 – André Chénier, ranskalainen runoilija (s. 1762)
• 1826 – Venäjällä teloitetut dekabristikapinalliset:
  • Mihail Bestužev-Rjumin, venäläinen upseeri (s. 1801)
  • Pjotr Kahovski, venäläinen upseeri (s. 1797)
  • Sergei Muravjov-Apostol, venäläinen tasavaltalaismielinen upseeri (s. 1796)
  • Pavel Pestel, saksalaissyntyinen dekabristikapinan johtohahmo (s. 1793)
  • Kondrati Rylejev, venäläinen upseeri ja runoilija (s. 1795)
• 1834 – Samuel Taylor Coleridge, brittiläinen kriitikko ja runoilija (Vanhan merimiehen tarina) (s. 1772)
• 1843 – Charles Macintosh, skotlantilainen kemisti ja keksijä (s. 1766)
• 1894 – Sadi Carnot, Ranskan presidentti (1887–1894) (s. 1837) (puukotettiin 24. heinäkuuta)
• 1934 – Engelbert Dollfuss, Itävallan liittokansleri (1932–1934) (s. 1892) (murhattiin)
• 1934 – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
• 1941 – Harald Herlin, suomalainen insinööri ja teollisuusmies (s. 1874)
• 1955 – Ilmari Hannikainen, suomalainen säveltäjä, pianisti ja professori (s. 1892)
• 1955 – Tapio Ilomäki, suomalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1904)
• 1963 – Ugo Cerletti, italialainen neurologi, joka keksi psykiatriassa käytettävän sähköhoidon (s. 1877)
• 1969 – Otto Dix, saksalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1891)
• 1969 – Witold Gombrowicz, puolalainen kirjailija (s. 1904)
• 1969 – Jarno Pennanen, suomalainen kirjailija (s. 1906)
• 1977 – Petri Bryk, suomalainen toimitusjohtaja, keksijä, metallurgi ja diplomi-insinööri (s. 1913)
• 1980 – Vladimir Vysotski, neuvostoliittolainen trubaduuri, runoilija ja näyttelijä (s. 1938)
• 1982 – Harold Rudolf Foster (”Hal Foster”), kanadalais-yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Prinssi Rohkea) (s. 1892)
• 1984 – Bryan Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1913)
• 1986 – Lester Anthony Minnelli (”Vincente Minnelli”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Gigi) (s. 1903)
• 1988 – Judith Barsi, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (s. 1978)
• 1989 – Kaija Paasi, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1910)
• 1994 – Onni Gideon, suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdetaiteilija (Sirkus Papukaijan ”Onni-klovni”) (s. 1921)
• 1994 – Erkki Kairamo, suomalainen arkkitehti (s. 1936)
• 1997 – Ben Hogan, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1912)
• 2003 – Ludwig Bölkow, saksalainen lentokoneinsinööri (s. 1912)
• 2003 – John Schlesinger, englantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Keskiyön cowboy) (s. 1926)
• 2006 – Jarno Mäkinen, suomalainen kapteeniluutnantti ja sotilastarkkailija (s. 1976)
• 2006 – Kalervo Toivonen, suomalainen keihäänheittäjä (s. 1913)
• 2015 – Carlo Bergonzi, italialainen oopperalaulaja (s. 1924)
• 2015 – Bel Kaufman, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1911)
• 2016 – Tim LaHaye, yhdysvaltalainen pappi ja kirjailija (s. 1926)
• 2017 – Geoffrey Gurrumul Yunupingu, australialainen folk-muusikko (s. 1971)
• 2018 – Solmu Mäkelä, suomalainen taikuri (s. 1922)
• 2019 – Beji Caid Essebsi, Tunisian presidentti (2014–2019) (s. 1926)
• 2019 – Jorma Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti (s. 1941)
• 2020 – Peter Green, englantilainen laulaja-lauluntekijä ja kitaristi (s. 1946)
• 2020 – Carmine Orrico (”John Saxon”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1936)
• 2021 – Otelo Saraiva de Carvalho, portugalilainen upseeri ja poliitikko (s. 1936)
• 2022 – David Trimble, vuoden 1998 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen poliitikko (s. 1944)
• 2024 – Arno Forsius, suomalainen lääkäri ja tietokirjailija (s. 1929)

• Costa Rica: Guanacasten provinssin liittämisen vuosipäivä.
• Katolinen ja anglikaaninen kirkko: Jaakob vanhemman muistopäivä. Espanjassa pyhäpäivä, Santiago, Espanjan suojeluspyhimyksen päivä. Ennen vuotta 1774 Suomessakin pyhäpäivä.
• Inkavaltio: Ilyap'an juhla (”ukkonen ja salama”, sään jumala).
• Kuuba: Vallankumouksen aaton päivä (”Eve of Revolution Day”).
• Neitsytsaaret: Hurrikaanien rukouspäivä (”Hurricane Supplication Day”), jolloin rukoillaan hurrikaanikauden onnettomuuksien välttämiseksi.
• Puerto Rico: Perustuslain päivä (1952).
• Tunisia: Tasavallan päivä (1957).

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 25. heinäkuuta:
	Johnny Hodges 306 – Konstantinus Suuri julistettiin Rooman keisariksi. 1797 – Horatio Nelson menetti yli 300 miestä ja oikean kätensä Espanjalle kuuluvan Teneriffan saaren epäonnistuneessa valtausyrityksessä. 1907 – Yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti Johnny Hodges syntyi. 1933 – Suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja sanoittaja Jukka Virtanen syntyi. 1962 – Muusikko Aki Sirkesalo syntyi. 1984 – Svetlana Savitskaja käveli ensimmäisenä naisena avaruudessa. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 24. heinäkuuta, 26. heinäkuuta