2P/Encke

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti 2P/Encke:n aihetta ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme 2P/Encke:een liittyviä eri näkökohtia ja sen merkitystä eri alueilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin. Huolellisen tutkimuksen ja analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli 2P/Encke:llä on elämässämme ja miten se vaikuttaa tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimme tarkasti 2P/Encke:n asiantuntijoiden mielipiteitä ja tämänhetkisiä suuntauksia, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

2P/Encke
Löytäminen
Löytäjä Pierre Méchain
Löytöpäivä 1786
Muut nimet 1786 I; 1795; 1805;
1819 I; 1822 II; 1825 III;
1829; 1832 I; 1835 II;
1838; 1842 I; 1845 IV
Kiertorata
Apheli 4,11 AU
Periheli 0,3302 AU
Isoakselin puolikas 2,2178 AU
Eksentrisyys 0,8471
Kiertoaika 3,30 a
Inklinaatio 11,76°
Edellinen periheli 21. marraskuuta 2013
Seuraava periheli 10. maaliskuuta 2017

Encken komeetta (2P/Encke) on jaksollinen komeetta, joka käy lähimmillään Aurinkoa joka kolmas vuosi. Sen löysi Pierre Méchain vuonna 1786, mutta Johann Franz Encke tunnisti sen jaksolliseksi vuonna 1819. On epätavallista, että komeetta nimetään kiertoradan laskijan mukaan.

Komeettaa on tutkinut ruotsalainen tähtitieteilijä Karl Petrus Teodor Bohlin (1860–1939)[1] ja suomalainen geodeetikko Axel Edvard Bonsdorff (1839–1919).lähde?

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Bohlin, Karl Petrus Teodor, Tietosanakirja osa 1, palsta 1116, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
Edeltäjä:
1P/Halley 		Luettelo komeetoista Seuraaja:
3D/Biela