Aşıklı Höyük

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Aşıklı Höyük, joka on erittäin tärkeä nykyään. Aşıklı Höyük on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Kautta historian Aşıklı Höyük on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt syviä pohdiskeluja sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Tässä mielessä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Aşıklı Höyük:een liittyviä eri näkökohtia, ottaa huomioon sen vaikutukset ja seuraukset sekä mahdolliset ratkaisut, joita sen läsnäolon seurauksena voi syntyä. Siksi tämän artikkelin päätavoitteena on tarjota laaja ja päivitetty näkemys Aşıklı Höyük:stä, jotta voidaan edistää kriittistä ja rakentavaa pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kaivauksien tuloksia Aşıklı Höyükistä.
Aşıklı Höyükistä löydetty hautaus.

Aşıklı Höyük on kivikautinen kylä 25 km kaakkoon Aksarayssa, Turkissa. Kylän vanhin kerrostuma on ajoitettu 8200 - 7950 eaa., joka tekee siitä vanhimman tunnetun neoliittisen kauden asuinpaikan Keski-Turkissa.[1][2]

Aşıklı Höyük sijaitsi hedelmällisessä Melendizin laaksossa Kızılkayan kylästä etelään. Läheltä sai obsidiaania jota käytettiin kivityökaluissa. Sitä vietiin Kyprokselle ja nykyiseen Irakiin asti.[3][4]

Kylän ala oli 3,5 - 4 ha.[5] Se koostui kortteleista, joiden talot olivat saman sisäpihan ympärillä.[6] Kussakin korttelissa oli 2-6 taloa. Ne olivat eristetyt toisistaan kapein aukoin tai sisäpihoin. Taloihin pääsi ehkä katon kautta.[7] Talot olivat yksi- tai monihuoneisia. Huoneen ala oli keskimäärin 12 neliömetriä.lähde? On myös löydetty 20 kertaa asuintaloja suurempia, 500 m2 alaisia paksuseinäisiä rakennuksia.[8] Nämä olivat joko eliitin rakennuksia tai kokoontumistiloja riitteihin.[9][10]

Aşıklı Höyük rakennettiin ehkä 30-60 vuoden välein täsmälleen saman pohjakaavan mukaan. Tätä jatkui satoja vuosia.[11][11]

70 tutkitusta lattioiden alle tehdyistä hautauksista miehet ovat kuolleet jopa 50-vuotiaina, mutta monet naiset alle 25-vuotiaina. Naiset ovat luista päätellen tehneet hyvin raskasta työtä miehiin verrattuna.[12] Eräs nuori nainen on kuollut jokin aika kallonporauksen jälkeen.[13] Lapsikuolleisuus oli suurta.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hunters to Herders: Ancient Civilization Made Rapid Switch LiveScience.com. undefined. Viitattu 21.7.2015.
  2. ↑ Thissen, L. 2002. Appendix I, "The CANeW 14C databases, Anatolia 10,000-5000 cal. BC". In "The Neolithic of Central Anatolia. Internal developments and external relations during the 9th–6th millennia cal BC", Proc. Int. CANeW Round Table, Istanbul 23–24 November 2001, edited by F. Gérard and L. Thissen. Istanbul: Ege Yayınları.
  3. ↑ a b Esin, U., and S. Harmankaya. 1999. "Aşıklı". In Neolithic in Turkey: the cradle of civilization, edited by M. Özdoğan and N. Başgelen. Istanbul: Arkeoloji Ve Sanat Yayinlari.
  4. ↑ Düring, B. S. 2006. "Constructing communities: clustered neighbourhood settlements of the Central Anatolian Neolithic ca. 8500–5500 Cal. BC", Nederlands Instituut voor het Nabije Oosten Faculty of Archaeology, Leiden University, Leiden.
  5. ↑ Emergence of Civilizations / Anthro 341: Notes 8 Examples of the first towns on Earth: Asikli Höyük and Çatal Hüyük Bruce Owen 2008
  6. ↑ Steadman, S. R. 2004. "Heading Home: The Architecture of Family and Society in Early Sedentary Communities on the Anatolian Plateau". Journal of Anthropological Research 60 (4):515–558.
  7. ↑ Esin, U., and S. Harmankaya. 1999. "Aşıklı". In Neolithic in Turkey: the cradle of civilization, edited by M. Özdoğan and N. Başgelen. Istanbul: Arkeoloji Ve Sanat Yayinlari. p. 125
  8. ↑ Düring, B. S. 2006. "Constructing communities: clustered neighbourhood settlements of the Central Anatolian Neolithic ca. 8500-5500 Cal. BC", Nederlands Instituut voor het Nabije Oosten Faculty of Archaeology, Leiden University, Leiden. p. 101
  9. ↑ Rollefson, G. O. 2001. "The Neolithic Period". In The archaeology of Jordan, edited by B. MacDonald, R. Adams and P. Bienkowski. London: Sheffield Academic Press.
  10. ↑ Verhoeven, M. 2002. "Ritual and ideology in the Pre-Pottery Neolithic B of the Levant and southeast Anatolia". Cambridge Archaeological Journal 12 (2):233–258.
  11. ↑ a b Düring, B. S. 2006. "Constructing communities: clustered neighbourhood settlements of the Central Anatolian Neolithic ca. 8500-5500 Cal. BC", Nederlands Instituut voor het Nabije Oosten Faculty of Archaeology, Leiden University, Leiden. p. 93
  12. ↑ Esin, U., and S. Harmankaya. 1999. "Aşıklı". In Neolithic in Turkey: the cradle of civilization, edited by M. Özdoğan and N. Başgelen. Istanbul: Arkeoloji Ve Sanat Yayinlari. p. 130
  13. ↑ Esin, U., and S. Harmankaya. 1999. "Aşıklı". In Neolithic in Turkey: the cradle of civilization, edited by M. Özdoğan and N. Başgelen. Istanbul: Arkeoloji Ve Sanat Yayinlari. p. 124

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aşıklı Höyük.