Tänään tarkastelemme A. E. Forsman:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien A. E. Forsman on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, aiheuttaen keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Vuosien varrella A. E. Forsman on kehittynyt ja sopeutunut muuttuviin olosuhteisiin säilyttäen merkityksensä eri elämänaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme A. E. Forsman:n historiaa, vaikutuksia ja tulevaisuutta ja katsomme, kuinka se on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan maailmaa, jossa elämme.
August Emil Forsman (21. toukokuuta 1891 Pietarsaari – 1934 Leningrad)[1] oli suomalainen toimittaja. Hän vaikutti suomenruotsalaisissa sosialidemokraateissa jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kunnes siirtyi sisällissodan jälkeen kommunistiseen liikkeeseen. Forsman oli poliittisen toimintansa vuoksi vankilassa vuosina 1922–1926.
Pietarsaaressa syntyneen Forsmanin vanhemmat olivat Yli-Purmosta kotoisin ollut maanviljelijä Niklas Forsman (1863–1906) ja Johanna Andersdotter (1850–1920). Forsman työskenteli Vaasassa kirjaltajana ja liittyi jo nuorena Vaasan ruotsalaiseen työväenyhdistykseen. Hän oli kaupungissa ilmestyneen Österbottens Folkbladin vastaava päätoimittaja vuodesta 1908 lähtien niin sanottuna linnatoimittajana.[2] Tehtävässään Forsman sai syytteen majesteettirikoksesta, jonka Vaasan hovioikeus hylkäsi keväällä 1916.[3]
Tammikuussa 1918 Forsman nimitettiin sosialidemokraattien valitseman kunnallisasiain toimikunnan jäseneksi suomenruotsalaisten sosialidemokraattien edustajana.[4] Sisällissodan aikana hän oli kansanvaltuuskunnan julkaiseman ruotsinkielisen tiedotuslehden Finlands Folkkommissariats Notisbladin päätoimittaja.[5] Viipurin taistelun yhteydessä Forsman jäi valkoisten vangiksi ja joutui Viipurin vankileirin kautta Sortavalan vankileirille.[6]
Armahduksensa jälkeen Forsman oli marraskuussa 1919 perustamassa kustannusyhtiötä joka ryhtyi julkaisemaan Österbottens Folkbladin seuraajaksi perustettua Folkbladetia.[7] Hän oli lehden päätoimittaja vuosina 1921–1922 ja työskenteli myös kommunistisen SSTP:n julkaiseman Suomen Työmiehen toimittajana Helsingissä.[5] Tammikuussa 1922 Forsman vangittiin yhdessä muun muassa Arvo ”Poika” Tuomisen ja Hannes Mäkisen kanssa, kun puolueen sanomalehdet olivat julkaisseet heimosotia vastustaneen ”rauhanjulistuksen”.[8] Heinäkuussa 1922 Turun hovioikeus tuomitsi Forsmanin niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa muun muassa valtiopetoksen valmistelusta 4 vuoden ja 3 kuukauden kuritushuonerangaistukseen. Samassa yhteydessä tuomittiin myös kuusi muuta SSTP:n jäsentä.[9] Forsman suoritti rangaistuksensa Tammisaaren pakkotyölaitoksessa, josta hän vapautui keväällä 1926.[10]
Vuosikymmenen lopussa Forsman kuului muun muassa kommunistien johtaman Suomen Ammattijärjestön toimeenpanevaan komiteaan sekä Elannon edustajistoon.[11][12] 1930-luvun alussa Forsman muutti Neuvostoliittoon, jossa hän kuoli vaikeaan sairauteen vuonna 1934.[13]