Tämä artikkeli käsittelee aihetta ABC-saaret (Alankomaat), josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnan eri alueilla. Ilmestymisestään tähän päivään asti ABC-saaret (Alankomaat) on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, koska se vaikuttaa ja heijastuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Näillä linjoilla analysoidaan ABC-saaret (Alankomaat):n kattamia eri puolia ja ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia ja haasteita nykyisessä kontekstissa. Samoin tarkastellaan erilaisia ABC-saaret (Alankomaat):n ympärillä nousseita näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden tarkoituksena on rikastuttaa keskustelua ja tarjota kokonaisvaltainen näkemys tästä ilmiöstä.
ABC-saaret on nimitys kolmelle Venezuelan edustalla Karibianmeressä sijaitsevalle saarelle, Aruballe, Bonairelle ja Curaçaolle, jotka ovat osa Alankomaiden kuningaskuntaa.[1] Saaret eivät kuulu Euroopan unioniin. Saarista Aruba ja Curaçao ovat autonomisia. Nimitys "ABC" viittaa saarten alkukirjaimiin.
Saarten ensimmäiset löytäjät saattoivat kuulua Kristoffer Kolumbuksen kapteeneihin 1500-luvun lopussa, mutta kirjeistä peräisin olevan tiedon paikkansapitävyys on myös kyseenalaistettu. Varmoina eurooppalaisina saaret löytäneinä löytöretkeilijöinä pidetään Amerigo Vespuccin retkikuntaa. Myöhemmin saarista tuli Espanjan siirtomaita. Espanjan kolonialistien päämäärä saattoi olla löytää saarilta kultaa ja hopeaa, mutta tulokset jäivät heikoiksi. Espanjalaiset myös orjuuttivat alkuperäisväestön viljelmille sekä toivat katolilaisuuden saarille.
Espanja menetti saaret Hollannille taisteluissa vuonna 1634. Hollannin vallan alla saarten talous parani ja esimerkiksi Curaçaolle perustettiin satama. Orjatyövoimasta luovuttaessa vuonna 1863 saarten talous koki kolauksen, mutta myöhemmin tilannetta korjasi öljyn löytyminen samoihin aikoihin, jolloin mm. Venezuela aloitti öljyn tuottamisen.