Aapeli (peli)

Tässä artikkelissa käsitellään Aapeli (peli):n aihetta tarkoituksena tarjota kattava analyysi tästä ongelmasta. Aapeli (peli) on nykypäivän ajankohtainen aihe, ja sen tutkiminen on äärimmäisen tärkeää eri alueilla. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Aapeli (peli):stä, tutkien sen eri puolia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja analysoidaan erilaisia ​​lähestymistapoja Aapeli (peli):n monimutkaisuuden ymmärtämiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on herättää keskustelua Aapeli (peli):n ympäriltä ja edistää pohdintaa ja ajatusten vaihtoa lukijoiden kesken.

Aapeli-pelikoneen käyttöliittymän periaatekuva.

Aapeli oli vuonna 1955 rakennettu pelilaite, joka oli luultavasti ensimmäinen suomalainen digitaalinen pelilaite. Sillä pelattiin yksinkertaista Nim-peliä, jonka strategia on määrätty yksiselitteisesti. Laite rakennettiin Rolf Nevanlinnalle 60-vuotislahjaksi, ja se oli myöhemmin esillä elektroniikka- tai radioalan messuilla. Pelilaitteen käyttöliittymänä oli kytkimet ja merkkivalot. Laitetta kutsuttiin alkuun Nim-peliksi, mutta se sai myöhemmin nimekseen Aapeli.[1][2]

Idean Nim-pelin rakentamiseksi sai alun perin Hans Andersin, joka oli tutustunut logiikkapeleihin yhdysvaltalaisessa lehdessä. Andersin vastasi pitkälti Nim-pelin rakentamisesta. Hän kuvasi Nim-pelin säännöt Boolen algebran lauseilla ja muokkasi niistä sitten rele- ja diodilogiikkaa hyödyntäen peliä pelaavan laitteiston. Andersin oli mukana rakentamassa myös Suomen ensimmäistä tietokonetta ESKOa, ja kun sen valmistuminen viivästyi, kuvaili hän Nim-peliä "väliaikaisratkaisuksi siihen asti kunnes ESKO valmistuu".[3]

Andersin kirjoittaa Aapelista, että se on "käytännöllisessä mielessä vailla mielenkiintoa" ja ettei siitä ole ajanvietepeliksi, "sillä sen ylivoimaisuuteen kyllästyy hyvin nopeasti". Andersin kuitenkin toteaa, että Aapelin suunnittelu ja rakentaminen on antanut hänelle "monta mieluisaa hetkeä sekä juotoskolvi että kynä kädessä".[4]

Lähteet

  1. ↑ Pelinautintoja, ohjelmointiharrastusta ja liiketoimintaa – Tietokoneharrastuksen ja peliteollisuuden suhde Suomessa toisen maailmansodan jälkeen; Pelitutkimuksen vuosikirja 2009, s. 18. Toim. Jaakko Suominen et al. Tampereen yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Petri Paju: Huvia hyödyn avuksi jo 1950-luvulla – Nim-pelin rakentaminen ja käyttö Suomessa; Wider Screen 2–3/2003
  3. ↑ Petri Paju: ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla, s. 242–244. Annales Universitatis Turkuensis C 269, 2008. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Andersin, Hans: NIM-peli - pelaava kone. Abacus, 4/1967, s. 4–7.

Aiheesta muualla

  • Petri Paju & Reijo: "Hans Andersin: monipuolinen tietotekniikan suomalainen uranuurtaja". Tekniikan waiheita 29 (2010): 4, s. 49–53.