Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Abdul Sattar Edhi:n aiheeseen ja tutkia sen monia puolia. Abdul Sattar Edhi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Kautta historian Abdul Sattar Edhi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on edelleen ajankohtainen. Tutustumme Abdul Sattar Edhi:n eri näkökulmiin ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Abdul Sattar Edhi:stä, jonka tavoitteena on rikastuttaa tietoa ja edistää pohdintaa tästä kiehtovasta aiheesta.
Abdul Sattar Edhi عبدالستار ایدھی (urduksi) (28. helmikuuta 1928 Gujarat, Brittiläinen Intia – 8. heinäkuuta 2016)[1][2] oli pakistanilainen filantrooppi, askeetti ja ihmisystävä. Hän perusti säätiön Edhi Foundation, joka ylläpiti sairaaloita, kodittomien asuntoloita, psykiatrisia kuntoutuskeskuksia ja orpokoteja ympäri Pakistania.[3]
Edhi muutti synnyinseudulta Karachiin, missä hän perusti ilmaisen terveysvastaanoton Karachin vähävaraisille. Edhin hyväntekeväisyys laajeni 1957, kun aasialainen influenssa pyyhkäisi yli Karachin. Lahjoitusten avulla hän osti ensimmäisen sairasauton samana vuonna. Hän laajensi myöhemmin hyväntekeväisyysverkostoa vaimonsa Bilquis Edhin avulla.[3][4]
Koko hänen elinaikansa Edhi Foundation laajeni täysin yksityisten lahjoitusten ansiosta. Laajenemiseen kuului 1 800 pientä ambulanssia. Kuollessaan Edhi oli virallisesti lähes 20 000 lapsen vanhempi tai huoltaja.[5] Häntä on sanottu armeliaisuuden enkeliksi, ja hänet on nimetty Pakistan arvostetuimmaksi ja legendaarisimmaksi hahmoksi.[6][7] Vuonna 2013 The Huffington Postin mukaan hän olisi ollut "maailman merkittävin elävä ihmisystävä".[8]
Edhin toimintatapa oli delegoiva, ja papit ja poliitikot suhtautuivat häneen usein arvostelevasti.[9] Edhi puhui voimakkaasti uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta Pakistanissa ja tuki Katrina-hurrikaanin ja Etiopian vuosien 1983–1985 nälänhädän uhreija.[10][11] Edhi on nimetty useita kertoja Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaaksi.[12]