Abeïbaran piiri

Nykymaailmassa Abeïbaran piiri on jatkuvan keskustelun ja kiinnostuksen aihe monille ihmisille. Abeïbaran piiri on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten, sukupuolten ja ammattien huomion yhteiskunnan vaikutuksesta populaarikulttuurin merkitykseen. Kautta historian Abeïbaran piiri on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena, mikä on johtanut sen vaikutusten ja seurausten ymmärtämiseen eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Abeïbaran piiri:n merkitystä ja sen kehittymistä ajan myötä sekä sen vaikutusta nykymaailmaan.

Abeïbaran piiri Malin kartalla.

Abeïbaran piiri (ransk. Cercle d'Abeïbara) on paikallishallintoalue Malin Kidalin alueella. Se sijaitsee Adrar des Ifoghas -vuoristossa. Piirin pinta-ala on 23 750 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 10 300 henkeä (vuonna 2009)[2].

Abeïbaran piiri rajoittuu kaakossa Tin-Essakon, etelässä Kidalin ja lännessä Tessalitin piireihin sekä pohjoisessa ja koillisessa Algeriaan. Pinnanmuodostukseltaan se on wadien halkomaa vuoristoa. Ilmasto on erittäin kuiva ja kuuma. Talvisin lämpötilanvaihtelut ovat suuria.[1]

Piiriin kuuluu kolme maalaiskuntaa: Abeïbara, Boghassa ja Tinzawatène. Hallinnollinen keskus on Abeïbaran kylä. Seudun asukkaat ovat etupäässä paimentolaisuutta harjoittavia tuaregeja.[1]

Tärkein elinkeino on karjanhoito. Kotieläimiä ovat kamelit, lampaat ja vuohet. Karjan myynti suuntautuu etupäässä Algeriaan. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja ja puutarhaviljelyä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Synthèsis des Plans de Securité Alimentaire des Commune du Cercle de Abeïbara aec.msu.edu. Arkistoitu 8.9.2012. Viitattu 13.5.2012. (ranskaksi)
  2. ↑ Resultats Provisoires RGPH 2009 (Région de Kidal) instat.gov.ml. Arkistoitu 22.7.2011. Viitattu 14.5.2012. (ranskaksi)