Tässä yhteydessä haluamme käsitellä aihetta Ada den Haan, joka on epäilemättä erittäin tärkeä aihe tänään. Ada den Haan on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua useilla aloilla, niin akateemisesta, tieteellisestä, poliittisesta kuin yhteiskunnallisestakin. Kautta historian Ada den Haan:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, ja se on vaikuttanut suoraan ja epäsuorasti koko yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Ada den Haan:een ja analysoimme sen vaikutusta, kehitystä ja merkitystä eri yhteyksissä. Epäilemättä Ada den Haan on jännittävä ja monimutkainen aihe, joka ansaitsee lähestymisen eri näkökulmista ymmärtääkseen sen tärkeyden ja vaikutuksen nykymaailmassa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
![]() Ada den Haan | |||
Maa: ![]() | |||
Naisten uinti | |||
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
![]() |
Budapest 1958 | 200 m rintauinti | |
![]() |
Budapest 1958 | 4 × 100 m sekauintiviesti |
Adelaïde Henriette ”Ada” den Haan (14. toukokuuta 1941 Eindhoven – 17. maaliskuuta 2023 Uden) oli alankomaalainen uimari.[1][2] Hän edusti seuratasolla PSV Eindhovenia.[1] Den Haan voitti pitkän radan EM-kisoissa kaksi kultamitalia, vuoden 1958 kisoissa sekä 200 metrin rintauinnista[3] että 4 × 100 metrin sekauintiviestistä[4]. Hän piti hallussaan 200 metrin rintauinnin maailmanennätystä vuosina 1956–1959[5][6]. Den Haan osallistui olympialaisiin kerran, vuonna 1960.[1] Tuolloin hän sijoittui neljänneksi sekä 200 metrin rintauinnissa että 4 × 100 metrin sekauintiviestissä.[1]