Nykymaailmassa Adlerfelt on saavuttanut suuren merkityksen ja kiinnostuksen, mikä on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta eri aloilla. Syntymisestään lähtien Adlerfelt on vaikuttanut merkittävästi muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen. Vuosien varrella Adlerfelt on kehittynyt ja sopeutunut nykytilanteen erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä on keskeinen rooli eri sektoreiden kehityksessä ja muuttamisessa. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Adlerfelt:n vaikutukset ja laajuus nykyään sekä sen tulevaisuuden vaikutukset.
Adlerfelt oli ruotsalainen aatelissuku 1700-luvulla. Suvun yksi haara oli vapaaherrallinen.
Suku sai alkunsa, kun aatelisen Trafverhjelm-sukuun kuuluneen Johan Jacobsson Trafvaren poika Carl Johansson (1643–1705) yleni kuninkaalliseksi hovikamreeriksi ja hänet aateloitiin vuonna 1693 nimellä Adlerfelt. Hänen sukunsa merkittiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1272. Hänen poikansa Gustaf Adlerfelt otti osaa Pultavan taisteluun. Nuorempi poika Pehr Adlerfelt (1680–1743) kohosi kenraalimajuriksi 1719 ja korotettiin vapaaherraksi vuonna 1720. Hänen sukunsa merkittiin vapaaherralliseksi suvuksi numero 178. Myös Pehr Adlerfeltin poika Carl Adlerfelt ryhtyi sotilasuralle ja nousi isänsä tavoin kenraalimajuriksi.[1] Vapaaherrallinen sukuhaara sammui vuonna 1769 ja koko suku vuonna 1808.[2]