Adolf Bredenberg

Tässä artikkelissa käsittelemme Adolf Bredenberg:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Antaaksemme kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen Adolf Bredenberg:stä tutkimme erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen. Lisäksi tarkastelemme alan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, joiden tarkoituksena on tarjota lukijoille syvällinen ja täydellinen käsitys Adolf Bredenberg:stä. Lisäksi analysoimme Adolf Bredenberg:n vaikutuksia eri alueilla sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä valaista Adolf Bredenberg:tä ja tarjota lukijoille tietoinen ja rikastuttava näkökulma tähän aiheeseen.

Gustaf Adolf (G. A.) Bredenberg (10. elokuuta 1865 Bromarv – 21. helmikuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen Helsingin yliopiston meijeriopin apulainen 1913–1921, ylimääräinen professori 1921–1934, vt. professori 1934–1935. Hän julkaisi alan teoksia.[1] Hän oli myös kansanedustaja (RKP) 1914–1917[2][3] ja Hangon lisätyn kaupunginvaltuuston jäsen 1909[4].

Bredenbergin isä oli merikapteeni Gustaf Samuel Bredenberg, joka omisti Östanbergin tilan Bromarvissa. Bredenberg kävi koulua Helsingissä Svenska normallyceumissa ja pääsi ylioppilaaksi 1886. Hän opiskeli agronomiksi ja filosofian kandidaatiksi kemia pääaineena. Hän toimi opettajana useissa maatalousalan oppilaitoksissa, kunnes vuonna 1903 hän tuli voilaboratorion hoitajaksi Hankoon, jossa toimi myös kunnallisissa tehtävissä. Hän asui Hangossa kymmenen vuotta. Samaan aikaan hän kävi opintomatkoilla ulkomailla ja jatkoi opintoja yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi 1912. Sen jälkeen hän vuonna 1913 siirtyi Helsingin yliopistoon maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opettajaksi. Meijeriopin professuurin lisäksi hän hoiti tilapäisesti myös kotieläinopin professuuria.[4]

Bredenberg avioitui 1895 Anna Cecilia Svenssonin kanssa, joka kuoli 1919. Bredenberg asui Helsingissä eläkkeelle jäätyäänkin mutta seurasi vanhan kotikaupunkinsa asioita ja oli Hangöföreningenin jäsen ja valittu sen puheenjohtajaksikin. Hän oli monien seurojen ja yhdistysten jäsen ja puheenjohtaja, ja hänelle myönnettiin erilaisia kunnianosoituksia, kuten Suomen Talousseuran kultamitali.[4]

Julkaisuja

  • Beiträge zur Kenntnis der Hüllen der Milchfettkügelchen (1912)
  • Studien über den Wassergehalt der finnischen Exportbutter (1913)
  • Studien über die Fettkügelchen in der Kuhmilch (1913)
  • Illustrerad katalog öfver sydvästra Finlands andelsmejeriförbunds historiska utställning af mjölkhushållningsredskap, 1913 - suom.: Kuvitettu luettelo Lounais-Suomen Osuusmeijeriliiton historiallisesta maitotalousesineiden näyttelystä, Turun Suomalainen kirjapaino- ja sanomalehti 1913.
  • I vår växtsmörfråga, 1914

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1456
  2. ↑ Adolf Bredenberg. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Adolf Bredenberg Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. ↑ a b c Jeja Roos, Till flydda tider II, Hangö tryckeri aktiebolag, 1958 s. 164–167