Nykyään Adolf Juselius on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Adolf Juselius:n tärkeydestä on keskusteltu ja tutkittu laajasti eri alojen asiantuntijoita, mikä on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Adolf Juselius:n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Adolf Juselius:stä on tullut keskeinen keskustelun ja tutkimuksen aihe aina populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Liity kanssamme tälle matkalle Adolf Juselius:n eri puolien läpi ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.
Adolf Juselius (5. toukokuuta 1814 Alastaro – 10. heinäkuuta 1884 Loviisa) oli suomalainen juristi, Loviisan pormestari ja valtiopäivämies.[1]
Juseliuksen vanhemmat olivat Loimaan nimismies, toimitusvouti Karl Fredrik Juselius (k. 1825) ja hänen toinen puolisonsa Eva Lovisa Katarina Forselius. Hän kävi Turun katedraalikoulua ja Turun lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1833. Juselius suoritti tuomarintutkinnon Helsingin yliopistossa 1841 ja oli auskultanttina Turun hovioikeudessa. Juselius sai varatuomarin arvon 1845.[1]
Juselius oli Loviisan pormestarina vuodesta 1851 alkaen ja hän sai hovioikeudenasessorin arvonimen 1884. Hän oli Tammikuun valiokunnan jäsen 1862 ja porvarissäädyssä Loviisan edustaja valtiopäivillä 1863–1864, joilla hän oli sekä valitsijamies että puhemiesneuvoston ja useiden eri valiokuntien ja säädyn suuren lähetystön jäsen. Hänet valittiin myös valtiopäiville 1867, mutta hän kieltäytyi tehtävästä heikkoon terveyteensä vedoten.[1][2]
Adolf Juselius oli naimisissa 1852–1863 Eva Antoinette Sjöstedtin (k. 1863) kanssa ja vuodesta 1867 Emma Florentina Aspelinin (k. 1911) kanssa. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli pankinjohtaja Uno Viktor Emanuel Juselius (1861–1905).[1]