Aerosoli

Nykymaailmassa Aerosoli:stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Yhteiskunnan edetessä erilaiset näkökulmat ja keskustelut Aerosoli:n ympärillä ovat johtaneet tietoisuuteen ja ymmärtämiseen sen tärkeydestä. Teknisen kehityksen, kulttuuristen muutosten tai tieteellisten löytöjen kautta Aerosoli on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Aerosoli:een ja miten se on vaikuttanut ja tulee jatkossakin vaikuttamaan elämämme eri osa-alueisiin.

Tämä artikkeli käsittelee ilmassa leijuvia hiukkasia. Aerosoli voi tarkoittaa myös aerosoli- eli suihkepullossa olevia valmisteita.
Aerosoleja Bangladeshin ja Pohjois-Intian yläpuolella.

Aerosoli eli sumute on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos. Hiukkasten halkaisija vaihtelee 0,002 µm:stä yli sataan mikrometriin.[1] Eloperäisestä aineesta peräisin olevia aerosoleja nimitetään bioaerosoleiksi. Esimerikiksi virukset ja bakteerit voivat levitä bioaerosoleina.[2]

Ilmakehässä esiintyy luonnollisia aerosoleja, jotka syntyvät esimerkiksi tuli­vuoren­purkauksissa, metsäpaloissa tai tuulen nostaessa pölyä maasta. Ihmisen toiminta, kuten aineiden polttaminen tai maan kyntäminen lisäävät aerosolien määrää. Arvioidaan, että nykyisin 10–50 % koko ilmakehän aerosoleista on ihmisen toiminnan tuottamaa. Kaupungeissa ihmisperäisten aerosolien osuus on suurempi kuin maaseudulla. Merkittävimpiä päästölähteitä kaupungeissa ovat liikenteen ja energiantuotannon hiukkaspäästöt sekä katupöly.[3]

Pilvet ovat näkyvää nesteaerosolia, jossa pisarakoko on muutamasta mikrometristä kymmeniin mikrometreihin.[4] Pilvet ja muut nesteaerosolit heijastavat tehokkaasti auringonvaloa, minkä vuoksi nämä aerosolit jäähdyttävät ilmastoa. Tätä kutsutaan ilmaston hämärtymiseksi (engl. global dimming).[5] Sen sijaan palamisessa syntyvä noki absorboi valoa tehokkaasti, minkä vuoksi nokihiukkaset nopeuttavat ilmastonmuutosta.[6]

Aerosoleja ja niiden käyttäytymistä tutkii aerosolitiede, joka jaetaan yleensä tutkimus­otteesta riippuen aerosolifysiikkaan ja aerosolikemiaan.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hiukkaskäsikirja Hiukkastieto
  2. ↑ Douwes, J. & Thorne, P.S.: Bioaerosols International Encyclopedia of Public Health. 2008. Viitattu 16.5.2024.
  3. ↑ Hiukkasten lähteet Hiukkastieto
  4. ↑ Pilvipisarat Hiukkastieto
  5. ↑ What is 'global dimming'? (Arkistoitu – Internet Archive) NERC
  6. ↑ Sulfate-coated soot boosts global warming RSC 2009