Ahlbackan kartano
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ahlbackan kartano, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostava nykyään. Ahlbackan kartano on jo pitkään kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Artikkelin aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia, tutkimuksia ja pohdintoja Ahlbackan kartano:stä, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys aiheesta. Lisäksi Ahlbackan kartano:een liittyviä mahdollisia ratkaisuja, edistysaskeleita ja haasteita tutkitaan tarkoituksena edistää vuoropuhelua ja kriittistä pohdintaa tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Ahlbackan kartano on kartano Hattulan kunnan Pekolan kylässä, Kanta-Hämeen maakunnassa. Kartanon päärakennus on peräisin 1800-luvun alusta. Tuolloin kartano siirrettiin nykyiselle alueelleen, joka on Aulangontien varressa. Päärakennusta uudistettiin vuonna 1924 arkkitehti D. Frölander-Ulfin johdolla, jolloin se sai nykyisen uusklassisen ulkomuotonsa. Kartanon historia ulottuu 1500-luvun ensimmäiselle puoliskolle saakka.
Aiheesta muualla
| Kyliä ja taajamia | Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
|---|---|
| Luonto | Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
| Nähtävyyksiä | Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
| Muuta | Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |