Nykymaailmassa Aineen taidemuseo on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnassa. Aineen taidemuseo on kiinnittänyt eri alojen huomion ja herättänyt lukuisia keskusteluja, olipa se jokapäiväiseen elämään, työpaikalla tai teknologian kehitykseen kohdistuva vaikutus. Ajan myötä Aineen taidemuseo:stä on tullut peruselementti, joka paitsi herättää uteliaisuutta, myös asettaa haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme Aineen taidemuseo:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, kehitystä ja mahdollisuuksia muuttaa yhteiskunnan eri osa-alueita.
Aineen taidemuseo | |
---|---|
![]() Rajakartano, jossa sijaitsee taidemuseon lisäksi Tornion pääkirjasto. |
|
Tyyppi | Taidemuseo |
Osoite | Torikatu 2, 95400 Tornio |
Sijainti | Tornio |
Perustettu | 1986 |
Kotisivut | Aineen taidemuseo |
Koordinaatit | |
|
Aineen taidemuseo on Tornion länsirannalla sijaitseva taidemuseo ja Tornionlaakson visuaalisen kulttuurin keskus, jota pitää yllä 1974 perustettu Aineen Kuvataidesäätiö. Museon taustalla on torniolaisten Eila (1920-2013) ja Veli Aineen (1919–2008) vuosikymmenien mittainen taiteen keräily. Torniolaisarkkitehdin Matti Porkan suunnitteleman museorakennuksen, jossa on myös kaupunginkirjasto, rakennutti Tornion kaupunki. Rakennus itsessään valmistui jo vuonna 1985, mutta se vihittiin ja avattiin vasta 7. maaliskuuta 1986 Tellervo Koiviston toimesta.[2][3]
Museon kokoelma sisältää suomalaista taidetta 1800-luvulta nykypäivään, esimerkiksi Tyko Sallisen Kinkerit ja Elin Danielson-Gambogin Omakuvan vuodelta 1899.
Aineen taidemuseon kokoelmaan pyritään hankkimaan muun muassa pohjoissuomalaista nykytaidetta. Vuosittain siellä on 4–6 vaihtuvaa näyttelyä.[3]