Aitolahden vanha kirkko

Nykymaailmassa Aitolahden vanha kirkko on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua, kiistoja ja syvällistä vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Sen merkitys ylittää kaikenlaiset rajat, ja se on asettanut itsensä yleistä kiinnostavaksi aiheeksi julkisella asialistalla. Kun Aitolahden vanha kirkko kehittyy ja saa uusia ulottuvuuksia, on tärkeää analysoida tarkasti sen jokainen osa-alue ymmärtääkseen sen merkityksen ja vaikutuksen ympäristöömme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Aitolahden vanha kirkko:een ja sen vaikutukseen arkielämän eri osa-alueilla tavoitteenaan valaista tätä aihetta ja edistää tietoista ja rikastuttavaa keskustelua.

Aitolahden vanha kirkko
Sijainti Aitoniementie 268, Aitoniemi, Tampere
Koordinaatit 61°32′45″N, 023°53′29″E
Seurakunta Tampereen Messukylän seurakunta
Rakentamisvuosi 1928
Suunnittelija Birger Federley
Materiaali kivi, tiili
Istumapaikkoja 230
Tyylisuunta 1910–1920-lukujen historismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aitolahden kirkko on harmaakivestä 1920-luvun lopussa muurattu kirkko Tampereen Aitoniemessä entisen Aitolahden kunnan alueella Tampereen Messukylän seurakunnan alueella. Sen suunnitteli Birger Federley. Tontin kirkkoa varten lahjoitti Laalahden tilan omistaja, professori Rurik Pihkala. Hautausmaan tontin lahjoittivat Kustaa ja Ida Ruokonen.[1] Kirkko on suorakaiteen muotoinen torniton pitkäkirkko, jonka toisella sivustalla on pieni eteinen. Kirkko jäljittelee vanhoja keskiaikaisia kivikirkkoja muun muassa seinämateriaalin valinnassa. Kirkko on rakennettu talkoilla[2].

Kirkon kellotorni.

Samoin päätykolmioiden tiiliset yläosat ovat tyypillisiä nimenomaan vanhoille kivikirkoille. Runkohuonetta ja eteistä kattaa jyrkkä satulakatto. Keskiaikaisesta tilankäytöstä poiketen Aitolahden kirkon sakasti ei ole kirkon sivulla, vaan muusta kirkkosalista erotettuna runkohuoneen päädyssä.

Kirkossa on istumapaikat 230 hengelle. Alttaritauluna on saksalaisen Fritz Hilbertin tekemä lasimaalaus. Kirkossa on Kangasalan urkurakentamon vuonna 1928 rakentamat 9+1-äänikertaiset urut, jotka on nykyaikaistettu vuonna 1966.[3]

Aitolahden vanha kirkko, sankarihaudat
Isänmaan puolesta 1939–1944.

Entisen Aitolahden seurakunnan kirkko on valittu Tampereen kulttuuriympäristökohteisiin. Valinnan perusteena oli, että sen arkkitehtoninen ratkaisu, keskiaikaisen kivikirkon tyyli, on historiallinen kuriositeetti.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Nummi, Ulla-Kristiina et. al: Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi, osa II: Kulttuuriympäristökohteet, s. 81. (Nurmi-Sorilan osayleiskaavan selvityksiä) Tampereen kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 14.2.2015.
  2. ↑ 1900-1949 - Tampereen seurakuntayhtymä tampereenseurakunnat.fi. Viitattu 17.8.2018.
  3. ↑ Aitolahden vanha kirkko Tampereen ev.lut. seurakunnat. Viitattu 14.2.2015.

Aiheesta muualla

Tampereen kirkot

Aitolahden kirkko · Aitolahden vanha kirkko · Aleksanterin kirkko · Finlaysonin kirkko · Hervannan kirkko · Härmälän kirkko · Kalevan kirkko · Lielahden kirkko · Messukylän kirkko · Messukylän vanha kirkko · Pispalan kirkko · Teiskon kirkko · Tesoman kirkko · Tuomiokirkko · Vanha kirkko · Viinikan kirkko · Ortodoksinen kirkko