Aivokurkiainen

[Var1] on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä se on saavuttanut kiistattoman merkityksen eri aloilla politiikasta teknologiaan. Kun siirrymme digitaaliseen aikakauteen, [Var1] on tullut ratkaisevaksi ongelmaksi, joka vaikuttaa elämäämme suoraan ja epäsuorasti. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisista globaaleihin ongelmiin, ja sen keskustelu ja analyysi ovat olennaisia ​​​​olevia ymmärtäessämme maailmaa, jossa elämme. Tässä artikkelissa tutkimme [Var1]:n eri näkökulmia ja hänen vaikutustaan ​​moderniin yhteiskuntaan.

Aivojen poikkileikkaus. Aivokurkiainen (corpus callosum) esitetty vasemmalla.

Aivokurkiainen (lat. corpus callosum) on hermoratojen muodostama poikittainen aivojen osa, joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon eli hemisfäärin toisiinsa. Näin se mahdollistaa sen, että molemmat aivopuoliskot voivat vastaanottaa tietoa kummaltakin puolelta ruumista. Jos aivokurkiainen vahingoittuu tai se katkaistaan esimerkiksi vaikean epilepsian hoitamiseksi, myös suurin osa aivopuoliskojen välisistä yhteyksistä katkeaa. Yhteyden katkeamisella voi olla vaikutuksia ainakin tiedonkäsittelyyn ja liikekoordinaatioon. Lisäksi katkaisu voi aiheuttaa vieraan käden oireyhtymän. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua leikkauksesta korvaavat hermoradat ovat ottaneet aivokurkiaisen tehtävät itselleen hoidettaviksi, ja aivopuoliskojen yhteistoiminta palaa lähes ennalleen.

Aivokurkiaisen on arvioitu puuttuvan synnynnäisesti 3–7 lapselta 10 000:sta. Ilmiölle on useita syitä, mutta yleensä aivokurkiaisen puuttuminen merkitsee vaikeaa kehitysvammaisuutta.[1]

Aivokurkiaisen muokkautuminen on suurimmillaan 7–8-vuotiailla. [2]

Eläimet

Aivokurkiainen on vain istukkanisäkkäillä.[3] Kädellisillä myelinaatio eli rasvalla pinnoittuminen nopeuttaa hermoimpulssien välitystä. Yleensä kädellisillä aivojen koon kasvamisen mukana tapahtuvaa aivokurkiaisen pitenemistä kompensoi vastaava aivokurkiaisen myelinaation lisääntyminen. Näin aivot voivat koordinoida aisti- ja liikeimpulsseja. Simpansseilla ja ihmisillä näin ei ole käynyt, joten ihmisillä aivopuoliskojen välinen viestintä vie kaksinkertaisen ajan makakeihin nähden.[4]

Sukupuolierot

Edistyneet neuroanatomiakuvaustekniikat osoittivat, että eräissä aivokurkiaisen osissa on selkeitä sukupuolieroja. Kurkiainen korreloi naisilla merkitsevästi kaikkien testatun viiden älyllisen suorituskykytyypin kanssa muttei miehillä (avaruusrotaatio, jossa miehet ovat parempia, kuviomuistaminen, jossa naiset ovat parempia, tekstintuottaminen, sanatunnistustesti ja kuviotunnistustesti). Tämän perusteella aivopuoliskojen välisen yhteyden voimakkuudella on eri vaikutus naisiin kuin miehiin.[5]

MRI-tutkimus osoitti, että aivokurkiaisen keskitason poikkipintala on naisilla suhteessa suurempi.[6] Diffuusio-MRI tekniikoilla on löytynyt selviä sukupuolieroja aivokurkiaisen muodossa ja mikrorakenteessa.[7][8][9] Muoto- ja kokoanalyysitkin ovat löytäneet konsistentteja, tilastollisesti merkitseviä sukupuolieroja.[10][11]

Transsukupuolisten ihmisten aivokurkiainen on vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan rakenteeltaan enemmän heidän ilmoittamansa sukupuolen kanssa kuin syntymässä määritetyn.[12] Jopa lineaarinen tukivektorikone (karkean yksinkertainen luokittelualgoritmi) luokitteli aivokurkiaisten sukupuolen oikein 74 prosentin tarkkuudella ja vastasi paremmin sosiaalista kuin fyysistä sukupuolta.[12]

Kätisyys ja aivokurkiainen

Erään tutkimuksen mukaan vasen- ja molempikätisillä on isompi aivokurkiainen.[13][14] Toisten mukaan molempikätisillä on isompi aivokurkiainen ja vahvimmin yksikätisillä kaikkein pienin, oli kyse sitten oikea- tai vasenkätisyydestä.[15]

Lähteet

  1. ↑ http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/aivokurk.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Uutisguru. Helsingin Sanomat, 29.1.2013, nro 27, s. C 14.
  3. ↑ Keeler, Clyde E.: Absence of the Corpus callosum as a Mendelizing Character in the House Mouse. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 1933, 19. vsk, nro 6, s. 609–11. PubMed:16587795 PubMed Central:1086100 doi:10.1073/pnas.19.6.609 ISSN 0027-8424 Bibcode:1933PNAS...19..609K JSTOR:86284
  4. ↑ Caminiti, Roberto; Ghaziri, Hassan; Galuske, Ralf; Hof, Patrick R.; Innocenti, Giorgio M.: Evolution amplified processing with temporally dispersed slow neuronal connectivity in primates. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2009, 106. vsk, nro 46, s. 19551–6. PubMed:19875694 PubMed Central:2770441 doi:10.1073/pnas.0907655106 Bibcode:2009PNAS..10619551C JSTOR:25593230
  5. ↑ Davatzikos, C; Resnick, S. M.: Sex differences in anatomic measures of interhemispheric connectivity: Correlations with cognition in women but not men. Cerebral Cortex, 1998, 8. vsk, nro 7, s. 635–40. PubMed:9823484 doi:10.1093/cercor/8.7.635
  6. ↑ Ardekani, B. A.; Figarsky, K.; Sidtis, J. J.: Sexual Dimorphism in the Human Corpus Callosum: An MRI Study Using the OASIS Brain Database. Cerebral Cortex, 2012, 23. vsk, nro 10, s. 2514–20. PubMed:22891036 PubMed Central:3767965 doi:10.1093/cercor/bhs253
  7. ↑ Dubb, Abraham; Gur, Ruben; Avants, Brian; Gee, James: Characterization of sexual dimorphism in the human corpus callosum. NeuroImage, 2003, 20. vsk, nro 1, s. 512–9. PubMed:14527611 doi:10.1016/S1053-8119(03)00313-6 S2CID:31728989
  8. ↑ Westerhausen, René; Kreuder, Frank; Sequeira, Sarah Dos Santos; Walter, Christof; Woerner, Wolfgang; Wittling, Ralf Arne; Schweiger, Elisabeth; Wittling, Werner: Effects of handedness and gender on macro- and microstructure of the corpus callosum and its subregions: A combined high-resolution and diffusion-tensor MRI study. Cognitive Brain Research, 2004, 21. vsk, nro 3, s. 418–26. PubMed:15511657 doi:10.1016/j.cogbrainres.2004.07.002
  9. ↑ Shin, Yong-Wook; Jin Kim, Dae; Hyon Ha, Tae; Park, Hae-Jeong; Moon, Won-Jin; Chul Chung, Eun; Min Lee, Jong; Young Kim, In; Kim, Sun I.: Sex differences in the human corpus callosum: Diffusion tensor imaging study. NeuroReport, 2005, 16. vsk, nro 8, s. 795–8. PubMed:15891572 doi:10.1097/00001756-200505310-00003 S2CID:11361577
  10. ↑ Kontos, Despina; Megalooikonomou, Vasileios; Gee, James C.: Morphometric analysis of brain images with reduced number of statistical tests: A study on the gender-related differentiation of the corpus callosum. Artificial Intelligence in Medicine, 2009, 47. vsk, nro 1, s. 75–86. PubMed:19559582 PubMed Central:2732126 doi:10.1016/j.artmed.2009.05.007
  11. ↑ Spasojevic, Goran; Stojanovic, Zlatan; Suscevic, Dusan; Malobabic, Slobodan: Sexual dimorphism of the human corpus callosum: Digital morphometric study. Vojnosanitetski Pregled, 2006, 63. vsk, nro 11, s. 933–8. PubMed:17144427 doi:10.2298/VSP0611933S
  12. ↑ a b Yokota, Y.; Kawamura, Y.; Kameya, Y.: Callosal Shapes at the Midsagittal Plane: MRI Differences of Normal Males, Normal Females, and GID, s. 3055–8. 3 Määritä julkaisija! PubMed:17282888 doi:10.1109/IEMBS.2005.1617119 ISBN 978-0-7803-8741-6 S2CID:351426
  13. ↑ Driesen, Naomi R.; Raz, Naftali: The influence of sex, age, and handedness on corpus callosum morphology: A meta-analysis. Psychobiology, 1995, 23. vsk, nro 3, s. 240–7.
  14. ↑ Witelson, S.: The brain connection: The corpus callosum is larger in left-handers. Science, 1985, 229. vsk, nro 4714, s. 665–8. PubMed:4023705 doi:10.1126/science.4023705 Bibcode:1985Sci...229..665W
  15. ↑ Luders, Eileen; Cherbuin, Nicolas; Thompson, Paul M.; Gutman, Boris; Anstey, Kaarin J.; Sachdev, Perminder; Toga, Arthur W.: When more is less: Associations between corpus callosum size and handedness lateralization. NeuroImage, 1.8.2010, 52. vsk, nro 1, s. 43–49. PubMed:20394828 PubMed Central:2903194 doi:10.1016/j.neuroimage.2010.04.016 ISSN 1053-8119 (englanniksi)

Aiheesta muualla