Tässä artikkelissa tutkimme Aksiooma:n kiehtovaa maailmaa ja sen monia puolia. Aksiooma on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen historian aikana, ja se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena eri tieteenaloilla. Aksiooma on ollut ajankohtainen aihe alkuperästään nykypäivään, joka on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa. Näillä sivuilla analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja eri näkökulmia Aksiooma:n ympärille. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Aksiooma:stä ja luoda tilaa pohdiskelulle ja oppimiselle kaikille tästä jännittävästä aiheesta kiinnostuneille lukijoille.
Aksiooma on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi. Toivottavaa on, että aksioomia ei voida johtaa toisista aksioomista vaan että aksioomajoukko on pienin mahdollinen peruskäsitteiden määrittelemiseen riittävä lausejoukko.
Toivottavaa on myös, että aksioomista voidaan johtaa mahdollisimman paljon lauseita. Aksioomien lisäksi tarvitaan päättelysääntöjä. Matematiikassa päättelysääntöinä käytetään enimmäkseen logiikan päättelysääntöjä. Myös logiikka on aksiomatisoitu. On myös eräitä yksinkertaisia logiikan järjestelmiä, jotka tulevat toimeen pelkillä päättelysäännöillä (Suppesin kehittämä logiikka).
Tunnettu ja matematiikan kehitykseen vaikuttanut aksiooma on euklidisen geometrian paralleeliaksiooma eli yhdensuuntaisuusaksiooma: annetun pisteen kautta voidaan piirtää täsmälleen yksi annetun suoran suuntainen suora. Tämän aksiooman epäiltiin pitkään olevan seurausta muista geometrian aksioomista. Myöhemmin on todistettu, ettei näin ole, ja kehitetty geometrioita, joissa paralleeliaksiooma ei ole voimassa. Tällainen epäeuklidinen geometria ei esimerkiksi sisällä lausetta "kolmion kulmien summa on 180 astetta".[1]