Alarik II
Nykyään Alarik II:stä on tullut ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe monille yksilöille ja yhteisöille. Alarik II on onnistunut vangitsemaan eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Alarik II:n eri puolia ja analysoimaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys Alarik II:stä, joka kutsuu lukijan pohtimaan ja kriittisesti analysoimaan tätä todellisuudessamme niin läsnä olevaa aihetta.
| Alarik II | |
|---|---|
.jpg) | |
| Visigoottien kuningas | |
| Valtakausi | 484–507 |
| Edeltäjä | Eurik |
| Seuraaja | Gesalech |
| Syntynyt | n. 458 |
| Kuollut | 507 |
| Puoliso | Theodegotha |
| Lapset |
Gesalech Amalarik |
| Suku | Balt |
| Isä | Eurik |
| Uskonto | areiolaisuus |
Alarik II (tai Alaric, Alarich, Alarico tai Alaricus) (k. 507), oli visigoottien kuningas vuodesta 485 vuoteen 507. Hän seurasi tehtävässä isäänsä Eurikia. Alarik oli naimisissa Theodegothan kanssa, joka oli ostrogoottien kuninkaan Teoderik I:n tytär.[1]
Alarikin valtakuntaan kuuluivat entisen roomalaisen Hispanian (nyk. Espanja ja Portugali) lisäksi luoteisosa roomalaisesta Gallia Aquitaniasta ja enin osa Gallia Narbonensista (nyk. eteläisessä Ranskassa). Alarik oli isänsä tavoin areiolainen, mutta suhtautui katolisiin lempeämmin kuin edeltäjänsä ja jopa salli Agden kirkolliskokouksen vuonna 506. Alarik julkaisi samana vuonna roomalaisiin lakeihin pohjautuvan Lex Romana Visigothorumin.[1]
Alarik pyrki säilyttämään isänsä Eurikin sopiman rauhansopimuksen frankkien kanssa, mutta frankkien kuningas Klodvig käytti visigoottien areiolaisuutta tekosyynä sotaan. Alarik kaatui Vouillén taistelussa Poitiersin lähellä. Visigootit menettivät tämän tappion seurauksena suuren osan nykyisen Ranskan puoleisista alueistaan frankeille.[1]
Lähteet
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
