Alaverdin luostari

Tässä artikkelissa käsittelemme Alaverdin luostari:tä, aihetta, joka on tullut merkityksellisemmäksi viime vuosina. Ilmestymisestään lähtien Alaverdin luostari on kiinnittänyt erilaisten yleisöjen huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista. Vuosien varrella Alaverdin luostari on ollut alueen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä ilmiöstä. Tässä tilaisuudessa perehdymme Alaverdin luostari:n analyysiin eri näkökulmista ja tutkimme sen historiallisia, sosiokulttuurisia, poliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Olemme myös kiinnostuneita tutkimaan, miten Alaverdin luostari on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan ja miten se on muokannut ajattelu- ja toimintatapojamme. Tällä pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Alaverdin luostari:stä, joka kutsuu pohtimaan ja vuoropuheluun tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Alaverdin luostari
Alaverdin luostari

Alaverdin luostari (georg. ალავერდი) on georgialaisortodoksinen luostarikompleksi Telavin kaupungin lähellä Kakhetin alueella Georgiassa. Se sijaitsee Alazanin laaksossa Akhmetan piirikunnassa 18 kilometriä Telavista. Luostarin perusti 500-luvulla assyrialainen lähetyssaarnaaja Ioseb Alaverdeli aiemman esikristillisen kuun palvonnalle pyhitetyn uskonnollisen keskuksen paikalle. Sen vanhimmat säilyneet osat ovat 500-luvulta.[1]

Alaverdi nousi Kakhetin alueen tärkeimmäksi kirkoksi, ja Kakhetin kuningas Kvirike III rakennutti aiemman Pyhän Yrjön kirkon tilalle suuren katedraalin 1000-luvun alussa. Se oli 50 metrin korkuisena maan korkein kirkkorakennus siihen saakka, kunnes Tbilisin Sameban katedraali valmistui 2000-luvulla. Alaverdi toimi luostarina 1500-luvulle asti ja muutettiin sen jälkeen nunnaluostariksi. Katedraali on vahingoittunut useita kertoja maanjäristyksissä, erityisesti 1400- ja 1700-luvuilla. Sen freskot maalattiin peittoon 1800-luvulla, mutta restauroitiin osittain vuonna 1966. Kirkon länsioven yläpuolella on 1500-luvulla maalattu Pyhä Yrjö ja alttarin yläpuolella neitsyt ja lapsi 1000-luvulta. Katedraalin ulkoseiniä on koristeltu hyvin vähän, mikä on tyypillistä kakhetilaiselle kirkkoarkkitehtuurille. Sisätila on vaikuttava.[2][3]

Useat kuninkaalliset ovat vetäytyneet Alaverdin luostariin ja se on toiminut myös Kakhetin kuninkaiden hautapaikkana. Alaverdiin on haudattu esimerkiksi Aleksandre I, Aleksandre II ja Temuraz I.[3] Katedraalia ympäröi pääosin 1700-luvun alussa rakennettu puolustusmuuri. Kompleksiin kuuluu kirkon lisäksi muitakin rakennuksia: kylpylä, Persian šaahi Abbas I:n kesäpalatsin rauniot ja viinikellari (marani). Alaverdi on edelleen merkittävä uskonnollinen keskus, jossa vietetään syksyisin kolmeviikkoista Alaverdoba-festivaalia. Sen huippukohta on 14. syyskuuta.[2]

Lähteet

  1. ↑ Alaverdi Cathedral Unesco. Viitattu 4. syyskuuta 2009.
  2. ↑ a b Richard Plunkett, Tom Masters: Georgia, Armenia & Azerbaijan, s. 86–87. Lonely Planet, 2004. ISBN 1-74059-138-0
  3. ↑ a b Alaverdi monastery Kakheti.net. Arkistoitu 5.1.2009. Viitattu 4. syyskuuta 2009.

Aiheesta muualla