Albert Ghiorso
Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Albert Ghiorso, käsite, joka on kiehtonut ihmiskuntaa vuosisatojen ajan. Albert Ghiorso on ollut alkuperästään sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa, että se on ollut keskustelun ja kiehtovan kohteena useilla alueilla. Kautta historian Albert Ghiorso:llä on ollut ratkaiseva rooli ajatusten, toiminnan ja uskomusten muodostamisessa eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Lisäksi sen vaikutus ulottuu niinkin monimuotoisille alueille kuin tiede, uskonto, politiikka ja populaarikulttuuri. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Albert Ghiorso:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Albert Ghiorso | |
|---|---|
 Albert Ghiorso (1970) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. heinäkuuta 1915 |
| Kuollut | 26. joulukuuta 2010 (95 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | kemia |
| Aiheesta muualla | |
| www.ghiorso.org | |
|
|
|
Albert Ghiorso (5. heinäkuuta 1915 – 26. joulukuuta 2010[1]) oli huomattava yhdysvaltalainen kemisti.
Ghiorso syntyi Vallejossa Kaliforniassa ja valmistui Kalifornian yliopistosta Berkeleyssä vuonna 1937. Hän teki jo uransa alkuvaiheissa yhteistyötä Nobel-palkitun Glenn T. Seaborgin kanssa.
Laajimman maineensa Ghiorso saavutti jäsenenä tutkimusryhmässä, joka löysi kaikkiaan kaksitoista alkuainetta vuosina 1945–1974. Kyseiset alkuaineet ovat järjestyksessä:
- amerikium
- berkelium
- curium
- dubnium
- einsteinium
- fermium
- kalifornium
- lawrencium
- mendelevium
- nobelium
- rutherfordium
- seaborgium
Ghiorson kollegat ehdottivat 118. alkuaineen "ununoktiumin" nimeksi "ghiorsiumia". Se nimettiin kuitenkin oganessoniksi Juri Oganesjanin mukaan.
Lähteet
- ↑ Скончался американский физик-ядерщик Альберт Гиорсо 30.12.2010. RIA Novosti. Viitattu 30.12.2010. (venäjäksi)
