Nykymaailmassa Albert Ulrik Bååth on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Albert Ulrik Bååth on herättänyt monien huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin arkielämässä, ja se on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja mahdollisista seurauksista. Vuosien varrella Albert Ulrik Bååth:tä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka ovat perehtyneet sen eri puoliin sen alkuperästä sen kehittymiseen ajan myötä. Tässä artikkelissa tutkimme Albert Ulrik Bååth:n eri näkökulmia ja tarjoamme panoraamanäkymän sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykymaailmassa.
Albert Ulrik Bååth | |
---|---|
![]() Albert Ulrik Bååth |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. heinäkuuta 1853 Malmö, Ruotsi |
Kuollut | 2. elokuuta 1912 (59 vuotta) Onsala, Ruotsi |
Kansalaisuus | Ruotsi |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Albert Ulrik Bååth (13. heinäkuuta 1853 Malmö − 2. elokuuta 1912 Onsala) oli ruotsalainen runoilija ja muinaisskandinaavisen runouden ja elämän tutkija.[1] Hänen runokokoelmansa Dikter (1879), johon hän sittemmin on liittänyt useita uusia kokoelmia, kuten Nya dikter (1881), kansalliset Svenska toner (1893) ynnä muita, toivat realistisen todellisuudenkuvauksen Ruotsin runouteen, samaan aikaan kuin August Strindberg ja Anne Charlotte Edgren-Leffler istuttivat realismin suorasanaiseen kirjallisuuteen. Vielä Bååth on kirjoittanut kertovat runoelmat Marit Vallkulla (1887) sekä runoilija Lars Wivalliuksen elämäntarinasta aiheensa saaneen Kärlekssagan på Björkeberga (1892).[2]
Bååthin muinaisskandinaavisen kirjallisuuden ja elämän tutkimuksista mainittavia ovat Nordiskt forntidslif (1890), Nord-mannaskämt (1895), Nordmannamystik (1898). Hän on myös julkaissut Nials saga, Forn-nordiska sagor i svensk bearbetning ynnä muita.[2]
Bååthin sisar oli kirjailija Cecilia Bååth-Holmberg.[2]