Alexander Puschkin

Nykyään Alexander Puschkin on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassamme. Ilmestymisensä jälkeen se on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja eri aloilla. Alexander Puschkin:n vaikutus ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ulottuu useisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Siksi on erittäin tärkeää analysoida tämä kysymys perusteellisesti ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Alexander Puschkin:n merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä tavoitteenamme edistää laajaa ja kriittistä näkemystä tästä ilmiöstä.

Tämä artikkeli käsittelee saksalaista pikakirjoittajaa. Venäläistä runoilijaa käsittelee Aleksandr Puškin.

Alexander Puschkin (1. joulukuuta 1822 München – 1. toukokuuta 1878 Bayreuth) oli saksalainen opettaja ja pikakirjoittaja.[1]

Puschkin opiskeli yliopistossa kieliä ja toimi aluksi sanomalehtimiehenä. Puschkin oli oppinut pikakirjoituksen Franz Xaver Gabelsbergeriltä. Hän toimi vuodesta 1849 pikakirjoituksen opettajana Nürnbergissä ja Würzburgissa, vuonna 1856 lyhyen ajan valtiopäiväpikakirjoittajana Münchenissä ja vuoden 1856 jälkeen kielten ja pikakirjoituksen opettajana Bayreuthissa.[1]

Puschkin julkaisi vuonna 1854 pikakirjoitusoppikirjan Theoretisch-praktischen Lehrgang der Stenographie.[1] Hän laati Gabelsbergerin järjestelmästä sovituksen ranskan kielelle (Cours pratique de Sténographie universelle, 1863),[1] sekä luonnoksenomaisen sovituksen englannin kielelle.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Johnen, Christian: Puschkin, Alexander Allgemeine Deutsche Biographie, Band 53. Viitattu 28.7.2010. (saksaksi)
  2. ↑ Dowerg, Rudolf: Entwicklungsgeschichte des Gabelsbergerschen Systems, s. 422. Heckners Verlag, 1915.