Alphonse Daudet

Nykymaailmassa Alphonse Daudet:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alphonse Daudet on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tämä ilmiö on herättänyt laajaa keskustelua ja analyyseja eri aloilla, mikä on johtanut lukuisiin artikkeleihin, joissa pyritään tutkimaan ja selittämään sen monia puolia. Tässä mielessä Alphonse Daudet-aiheen käsittelemisen tärkeys piilee sen kyvyssä herättää pohdintoja, herättää kysymyksiä ja saada aikaan parempaa ymmärrystä sen merkityksestä nykyään.

Alphonse Daudet
Alphonse Daudet
Alphonse Daudet
Henkilötiedot
Syntynyt13. toukokuuta 1840
Nîmes, Ranska
Kuollut16. joulukuuta 1897 (57 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti kirjailija, novellisti, näytelmäkirjailija, runoilija
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Aikakausi 1800-luku
Tyylilajit naturalismi
Esikoisteos runoteos Les Amoureuses 1858
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alphonse Daudet (13. toukokuuta 1840 – 16. joulukuuta 1897) oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan ennen kaikkea novellikokoelmastaan Kirjeitä myllyltäni.[1]

Daudet aloitti uransa lehtimiehenä. Ensimmäinen kaunokirjallinen teos oli runokokoelma Les Amoureuses (1858), joka sai varsin hyvän vastaanoton. Novellikokoelma Kirjeitä myllyltäni (ransk. Lettres de mon moulin, 1866) herätti huomiota, mutta ensimmäinen romaani Le petit chose ei ollut mikään menestys. Siinä Daudet kertoi oman lapsuutensa ankeaa tarinaa suurella paatoksella. Seuraavat romaanit onnistuivat paremmin. Fromont jeune et Risler aîné (1874) sai Ranskan akatemian palkinnon.[2]

Daudet’n tekstissä on vaikutteita Charles Dickensiltä, vaikka Daudet kiisti jäljittelevänsä tätä.

Myös Daudet’n vaimo Julia, poika Léon ja veli Ernest Daudet olivat tunnettuja kirjailijoita.[3]

Suomennettuja teoksia

  • Fromont nuorempi ja Risler vanhempi : Parisin tapoja. Suom. Martti Wuori. Lindeberg, 1885
  • Kuvaelmia ja kertomuksia. Suom. J. D. Lampinen. Vaasan painoyhtiö, 1887
  • Seinevirran laivuri : nuorisolle. Suom. Juhani Brofeldt. WSOY, 1890.
  • Tarasconin tartarin. Suom. Jalmari Hahl. Otava, 1900
  • Kirjeitä myllyltäni, novellikokoelma. Suom. Viljo Tarkiainen. WSOY, 1907
  • Kuninkaita maanpaossa 1. Suom. Kasimir Leino. Kansa, 1907
  • Kuninkaita maanpaossa 2. Suom. Kasimir Leino. Kansa, 1908
  • Maanantaitarinoita, novellikokoelma. Suom. O. A. Kallio. Kansa, 1908
  • Nivernain kaunotar : kertomus eräästä vanhasta aluksesta ja sen väestöstä. Suom. Ansgarius H.; Karisto Oy., 1908
  • Taiteilijan avioliitto : pariisilaisia kuvia. Suom. Kaarlo Halonen. H. W. Marjamaa, 1909
  • Pikku mies. Suom. Hanna Asp. Gummerus, 1917
  • Paavin muuli : heinäsirkan kirjastosta löydetty kertomus. Suom. Taisto Kannel. Karisto Oy., 1932
  • Tartarinin seikkailut. WSOY, 1937.
  • Viimeinen suudelma. Suom. Hilkka Kerosuo. Tammi, 1948
  • Tarasconin mestariampuja. Suom. Timo Kylmälä. Kirjayhtymä, 1960
  • Arleesitar (L'Arlésienne), näytelmä (1872 Ranskassa, suomennos myöh.)

Lähteet

  1. ↑ Alphonse Daudet (1840-1897) (Some rights reserved Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008) authorscalendar.info. Viitattu 29.6.2013.
  2. ↑ Alphonse Daudet Encyclopedia britannica. Viitattu 29.6.2013.
  3. ↑ Nordisk familjebok (1906), s. 1422–1425 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 26.1.2020.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alphonse Daudet.