Alte Bibliothek

Nykyään Alte Bibliothek on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin vaikuttavinaan Alte Bibliothek on ilmiö, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin ja ymmärtämisen. Kautta historian Alte Bibliothek on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä, vaikuttanut päätöksentekoon, tapaamme suhtautua toisiimme ja tapaan, jolla näemme ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme Alte Bibliothek:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyhetkessä, mukaan lukien sen tulevaisuuden potentiaali. Tämän analyysin avulla toivomme saavamme valoa aiheeseen, jolla on edelleen merkittävä vaikutus elämäämme.

Alte Bibiolithek eli vanha kirjasto on rakennus Berliinin Bebelplatzin länsilaidalla. Rakennus tunnetaan kaarevan julkisivunsa vuoksi lempinimellä Kommode (”Lipasto”).[1]

Barokkityylinen rakennus rakennettiin vuosina 1775–1780 Georg Friedrich Boumannin ja Georg Christian Ungerin suunnitelmien pohjalta vuonna 1661 perustetun Preussin kuninkaallisen kirjaston tiloiksi.[2] Sitä ennen kirjasto oli toiminut Berliinin kaupunkilinnan eräässä siivessä.[1] Kuningas Fredrik Suuren määräyksestä Unger käytti piirustusten pohjana Joseph Emanuel Fischer von Erlachin vuonna 1725 Wienin Hofburgiin sunnittelemaa kirjastoa.[2] Kuninkaallinen kirjasto oli alkuun avoinna vain hovin jäsenille ja valikoiduille oppineille, mutta vuodesta 1810 alkaen se avattiin myös opiskelijoille. Tilat kävivät aikanaan kirjastolle ahtaiksi, ja valtionkirjaston uusi rakennus valmistui vuonna 1914 Unter den Lindenin toiselle puolelle. Vanha kirjastotalo siirtyi Humboldt-yliopiston käyttöön ja pääasiassa siinä on toiminut yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.[1]

Vanha kirjastotalo tuhoutui lähes kokonaan toisessa maailmansodassa vuonna 1945. Se rakennettiin uudelleen vuosina 1963–1969 Werner Kötteritzschin johdolla. Julkisivu rekonstruoitiin alkuperäistä vastaavaksi, mutta sisäpuolelle tehtiin uudenaikainen rakennus.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 48, 158. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
  2. ↑ a b c Bebelplatz, Alte Bibliothek (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi) Denkmale in Berlin. Viitattu 25.7.2014.

Aiheesta muualla