Altiplano on pitkään ollut kiinnostava ja keskustelunaihe yhteiskunnassa. Perustamisestaan lähtien se on herättänyt uteliaisuutta ja pohdintaa eri ihmisissä ympäri maailmaa. Vuosien varrella Altiplano on kehittynyt ja saanut erilaisia merkityksiä ja lähestymistapoja, ja siitä on tullut aihe, joka kattaa laajan kirjon ideoita ja mielipiteitä. Akateemisesta alasta sosiaalialalle Altiplano on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on vaikuttanut suuresti siihen, miten ymmärrämme ja lähestymme elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme joitain näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat kehittyneet Altiplano:n ympärille, sekä sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Altiplano, myös: puna ja páramos, on ylätasanko Andien leveimmällä kohdalla. Se on maailman toiseksi laajin ylätasanko Tiibetin ylängön jälkeen.
Altiplano sijaitsee Bolivian länsiosassa ulottuen Perun eteläosiin. Se on laajuudeltaan noin 168 350 neliökilometriä. Altiplano on keskimäärin 3 660 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä reunustavat Andien haarat Cordillera Oriental ja Cordillera Occidental. Titicacajärvi sijaitsee Altiplanon matalimmalla kohdalla.[1]
Kuivasta ja kylmästä ilmastosta huolimatta Altiplanolla asuu suhteellisen paljon ihmisiä. Alueella harrastetaan perunan ja ohran viljelyä sekä laamojen hoitoa.[2] Altiplanon suurimmat kaupungit ovat La Paz ja Oruro.[1]
Altiplanolla on mittavat luonnonvarat. Potosín kaivoksista louhittu hopeamalmi rahoitti Espanjaa vuosisatojen ajan. Tinaa kaivettiin 1900-luvun alkupuolella säilyketölkkiteollisuudelle, mikä oli merkittävässä asemassa etenkin ensimmäisessä maailmansodassa.[3]