Nykymaailmassa Altti Järvinen:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaiselta globaalille tasolle, ja se vaikuttaa esimerkiksi talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja politiikkaan. Altti Järvinen on onnistunut kiinnittämään tutkijoiden, ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten huomion synnyttäen keskusteluja ja pohdintoja sen vaikutuksista ja merkityksestä jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Altti Järvinen:een, ja analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuden kannalta.
Altti Johannes Järvinen (19. kesäkuuta 1889 Harjavalta – 4. maaliskuuta 1982 Pori[1]) oli suomalainen hammaslääkäri ja kuoronjohtaja.
Järvinen aloitti kuorolaulun jo kouluaikoinaan Lahdessa ja opiskellessaan kuului Ylioppilaskunnan Laulajiin sekä Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan kuoroon.[1] Vuonna 1919 hän perusti Porin Suojeluskunnan mieskuoron toimien sen johtajana Suojeluskuntien lakkauttamiseen vuoteen 1944 saakka. Sen jatkajaksi perustettiin Järvisen aloitteesta Porin Mies-Laulu, jonka taiteellisena johtajana hän oli 1945–1965.[2] Vuonna 1945 Järvinen oli mukana perustamassa Suomen Mieskuoroliittoa. Myöhemmin hän toimi sen kunniapuheenjohtajana vuodesta 1968 lähtien kuolemaansa saakka. Altti Järviselle on myönnetty Suomen Mieskuoroliiton kunniamerkki nro 3.[3] Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969.[1]
Järvinen valmistui hammaslääkäriksi vuonna 1915 ja toimi yksityishammaslääkärinä Porissa vuoteen 1970 saakka.[1] Muistelmateoksensa hän julkaisi vuonna 1968.[4]
Järvinen osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa, ja toimi myöhemmin Porin Seudun Rintamamiesyhdistyksen puheenjohtajana.[5]