Tässä artikkelissa aiomme tutkia Alytus:n kiehtovaa elämää ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Alytus on ollut kiistanalainen hahmo alusta alkaen, ja se on herättänyt suurta ihailua ja kritiikkiä. Vuosien varrella Alytus on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja vaikuttanut yhteiskunnan ja kulttuurin eri puolille. Tieteen alan innovaatioistaan vaikutuksiinsa maailmanpolitiikkaan Alytus on ollut muutoksen tekijä, joka yllättää ja herättää miljoonien ihmisten kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme hänen perintöään ja tutkimme, kuinka hänen vaikutuksensa on edelleen ajankohtainen.
Alytus | |
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Alytus |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Liettua |
Lääni | Alytusin lääni |
Kaupunginoikeudet | 1581 |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Nijolė Makštutienė |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 40 km² |
Väkiluku (2012) ([1]) | 58 616 |
Alytus on kaupunki eteläisessä Liettuassa, Alytusin läänissä. Vuonna 2012 kaupungin väkiluku oli 58 616 asukasta, jolla asukasmäärällä kaupunki oli Liettuan kuudenneksi suurin.[1]
Ensimmäinen maininta Alytuksesta on vuodelta 1377, jolloin nimi mainitaan Marburgin Wigandin aikakirjassa.[2] Puolan kuningas ja Liettuan suurherttua ilmoittivat 5. heinäkuuta 1581, että Alytus saa kaupunginoikeudet. Tuolloin se sai myös vaakunansa.[3] Päivämäärä 5. heinäkuuta muodostuikin kaupungin vuosittaisen juhlapäivän nimeksi.
1700-luvun loppupuolella Alytus jakaantui kahteen osaan, kun Preussin ja Venäjän raja siirtyi niin, että se halkaisi kaupungin Venäjän puolella olevaan itäiseen ja Preussin puolella olevaan länteiseen osaan. Läntinen osa kuului Preussille 12 vuoden ajan, kunnes Napoleon I määräsi sen Puolan herttuakunnalle vuonna 1807. Myöhemmin se tuli osaksi Puolan uutta kuningaskuntaa ja sen hajotessa osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 1918 Liettuan itsenäistyttyä Alytuksen hallinnollinen kahtiajako pysyi silti voimassa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen Alytus siirtyi muun Liettuan mukana osaksi Neuvostoliittoa.
Alytuksen kaupungin nykyinen vaakuna – valkoinen kukka punaisella pohjalla – otettiin käyttöön vuonna 1995.
Vuosi | 1959[5] | 1970[6] | 1979[7] | 1989[8] | 2001[9] | 2011[10] | 2012 [1] |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 12 350 | 28 074 | 55 255 | 73 072 | 71 491 | 59 964 | 58 616 |
Kaupungissa sijaitsevat liettualaisittain merkittävän vientiyrityksen AB Snaigėn tehtaat. Yritys on perustettu vuonna 1963 ja se valmistaa jääkaappeja ja pakastimia. Tuotannosta 97% menee vientiin ja sen tuotteita myydään 30 valtiossa. Yritys on noteerattu Vilnan arvopaperipörssissä.
Kunnat | Alytusin kaupunkikunta •
Alytusin kunnallispiiri • Druskininkain kunta • Lazdijain kunnallispiiri • Varėnan kunnallispiiri |
---|---|
Kaupungit | Alytus • Simnas • Daugai • Druskininkai • Lazdijai • Veisiejai • Varėna |
Kauppalat | Butrimonys • Alovė • Leipalingis • Viečiūnai • Seirijai • Šeštokai • Kapčiamiestis • Krosna • Merkinė |
Kylät | Miklusėnai • Punia • Luksnėnai • Venciūnai • Daugai • Ūdrija • Neravai • Gailiūnai • Švendubrė • Ricieliai • Jovaišiai • Grūtas • Jaskonys • Kailiniai • Lazdijai • Teizai • Verstaminai • Matuizos • Senoji Varėna • Marcinkonys • Perloja • Naujieji Valkininkai • Žilinai • Kriviliai • Vydeniai |