Ammoliitti

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Ammoliitti, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Ammoliitti on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se on merkityksellinen ja vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan Ammoliitti:een liittyviä seurauksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja tavoitteena tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkökulma tähän aiheeseen. Lisäksi esitellään erilaisia ​​Ammoliitti:n ympärillä syntyneitä näkökulmia ja keskusteluja, jotta lukijalle saadaan laaja ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Märkänä kuvattu pala hiomatonta ammoliittia. Punaisen ja vihreän sävyt ovat hallitsevia, ja lohikäärmeennahkaksi kutsuttu pintarakenne erottuu selvästi.
Ammoliittikoruja

Ammoliitti on harvinainen ja arvokas opaalin kaltainen eloperäinen jalokivi, jota tavataan enimmäkseen Kalliovuorilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ammoliitti on peräisin ammoniittien ulkokuoresta, joka koostuu pääasiassa aragoniitista. Ammoliittia esiintyy etenkin pohjois­amerikkalaisissa ammoniiteissa Placenticeras meeki ja Placenticeras intercalare. Lisäksi kanadalaisessa Caloceras johnstoni ja iso­britannialaisessa Psiloceras planorbis-lajien ammoniiteissa. Jalokivi on kirjava.[1]

Ammoliitti sai virallisen jalokiven statuksen vuonna 1981, kun World Jewellery Confederation hyväksyi sen jalokiveksi. Samana vuonna alkoi ammoliitin kaupallinen louhinta. Arviolta noin 50 % louhitusta ammoliitista päätyy koruteollisuuden käyttöön.

Ammoliitti esiintyy yleensä hyvin ohuena kuorena, jonka paksuus on noin 0,5–0,8 millimetriä.

Kirjallisuutta

  • Research and development at the Alberta Research Council. Alberta Research Council, Alberta 2004, S.7. ISSN 030-1093
  • M. Campbell Pederson: Gem and ornamental materials of organic origin. Elsevier Butterworth-Heinemann, London 2004, S.224–225. ISBN 0750658525
  • M. O'Donoghue: Synthetic, imitation & treated gemstones. Elsevier Butterworth-Heinemann, London 2002, S.149. ISBN 0750631732
  • W. Schumann: Gemstones of the world. Sterling Publishing, London 2000, S.48, 240. ISBN 0806994614
  • R. Webster, P. G. Read: Gems. Their sources, descriptions and identification. Butterworth-Heinemann, London 2000 (5.Aufl.), S.299, 317, 569. ISBN 0750616741

Lähteet

  1. ↑ 2007. Korite International Ltd.. Viitattu 2.11.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ammoliitti.