Tässä artikkelissa tutkimme Anafiótika:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Anafiótika kiinnostaa kaiken ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Näillä sivuilla analysoimme perusteellisesti Anafiótika:n tärkeimpiä puolia, selvitämme sen mysteerit ja löydämme uusia puolia, joita et ehkä tiennyt. Valmistaudu uppoutumaan Anafiótika:n löytö- ja oppimismatkalle, joka antaa sinulle epäilemättä uuden ja rikastuttavan näkökulman.
Anafiótika | |
---|---|
Αναφιώτικα | |
Anafiótikan kujia. |
|
![]() Kaupungin kartta, jossa Anafiótika korostettuna. |
|
Kaupunki | Ateena, Attika, Kreikka |
Suuralue | 1. |
Koordinaatit | |
Postinumero(t) | 10550[1] |
Lähialueet | Aérides, Akrópoli, Pláka |
Anafiótika (kreik. Αναφιώτικα) on pieni kaupunginosa Ateenassa Kreikassa. Se on osa Plákan vanhaa kaupunkia ja sijaitsee sen yläpuolella Akropoliin koillisrinteessä.[2][3] Kaupunginosa kuuluu Ateenan 1. suuralueeseen.
Kaupunginosa on syntynyt 1840-luvulla, kun Ateenaa alettiin rakentaa itsenäistyneen Kreikan pääkaupungiksi. Tuolloin tarvittiin paljon rakennusmiehiä, kuten kivityömiehiä ja puuseppiä, joista monet tulivat Kykladien saarilta. Rakennusmiehet rakensivat samalla itselleen omat talot Akropoliin rinteeseen. Alue oli vuonna 1834 julistettu suojelluksi arkeologiseksi alueeksi, mutta talot rakennettiin puolisalaa ja niin nopeasti, etteivät viranomaiset ehtineet puuttua rakentamiseen. Kaupunginosa on saanut nimensä Kykladeihin kuuluvasta Anáfin saaresta, josta ensimmäiset asukkaat tulivat.[3][4]
Syntyhistoriansa vuoksi kaupunginosa muistuttaa ulkoisesti valkoiseksi kalkittuine taloineen ja mutkittelevine kujineen monella tavalla perinteistä kykladista saaristokylää.[3] Alueella on kaksi vanhaa kirkkoa, Kallion Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios tou Vráchou) ja Pyhän Simeonin (Ágios Symeón) kirkot, jotka nekin uudelleenrakennettiin kykladisten kirkkojen tyyliin kaupunginosan rakentamisen yhteydessä.[4][5]
1920-luvulla alueelle muutti myös Vähästä-Aasiasta saapuneita pakolaisia. 1950-luvulla osa alueesta purettiin arkeologisten kaivausten alta, ja 1970-luvulla alueella suoritettiin laajoja pakkolunastuksia. Nykyään taloja on jäljellä noin 45 ja alue on suojeltu. Alueen kujilla ei ole nimiä, ja sen taloihin viitataan numeroilla (Anafiótika 1, Anafiótika 2 jne.)[5]