Anders Celsius

Tässä artikkelissa tutkimme Anders Celsius:n kiehtovaa maailmaa analysoimalla sen tärkeimpiä puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän evoluutioonsa Anders Celsius on ollut ratkaisevassa roolissa useilla aloilla, ja se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion. Näillä linjoilla tarkastelemme sen merkitystä, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja ymmärryksemme ja käytön parantamiseksi. Anders Celsius herättää edelleen keskustelua populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen jokapäiväisessä elämässä, ja se herättää jatkuvaa kiinnostusta akateemisissa piireissä ja sen ulkopuolella. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Anders Celsius:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Anders Celsius
Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana.
Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana.
Henkilötiedot
Syntynyt27. marraskuuta 1701
Uppsala
Kuollut25. huhtikuuta 1744 (42 vuotta)
Uppsala
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Eric Burman
Instituutti Uppsalan yliopisto
Oppilaat Johan Gottschalk Wallerius
Tutkimusalue tähtitiede, fysiikka
Tunnetut työt Celsius-asteikko
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sittemmin käytöstä poistettu Boeing 737, jonka pyrstöön Celsiuksen kuva oli maalattu.

Anders Celsius kuuntele ääntämysⓘ (ohje) (27. marraskuuta 1701 Uppsala – 25. huhtikuuta 1744 Uppsala) oli ruotsalainen tähtitieteilijä. Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744. Anders Celsiuksen tutkimukset kohdistuivat lähinnä meteorologiaan, revontuliin ja Maan magnetismiin.

Lapsuus

Celsius kuului Hälsinglandista kotoisin olevaan sukuun, jossa oli paljon tiedemiehiä. Hänen isänsä Nils oli tähtitieteilijä ja hänen äitinsä Gunilla oli tähtitieteilijän tytär.[1] Hänen molemmat isoisänsä olivat professoreita Uppsalassa.[2]

Ura tiedemiehenä

Anders Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744, ja vuonna 1740 hän perusti Uppsalan observatorion.[3] Siihen aikaan Pohjoismaissa ei vielä ollut kunnon observatorioita, joten Celsius tutustui ensin Manner-Euroopan kuuluisiin tähtitieteellisiin observatorioihin ja vieraili Nürnbergissä, Roomassa ja Pariisissa.[4]

Celsius vaikutti Maupertuis’n astemittausretken suuntautumiseen Tornionjokilaaksoon ja oli retkellä mukana.[2][5]

Celsius tutki myös magneettikenttien muutoksia revontulten aikana ja pyrki mittaamaan tähtien kirkkautta.[4]

Celsius-asteikko

1700-luvun alussa oli erilaisia lämpötila-asteikkoja käytössä yli kolmekymmentä, mutta nykyään kaikkialla maailmassa paitsi Yhdysvalloissa käytetään Celsius-asteikkoa, joka on saanut nimensä Anders Celsiukselta.[1] Hän esitti asteikon ensimmäisen kerran Ruotsin tiedeakatemialle vuonna 1742. Asteikossa veden jäätymispiste oli 100 ja kiehumispiste 0 astetta. Myöhemmin Carl von Linné käänsi asteikon toisin päin, nykyiseen muotoonsa.[1][2]

Anders Celsius kuoli tuberkuloosiin vuonna 1744 Uppsalassa.[1][2]

Julkaisuja

  • Arithmetica eller räknekonst (1727)
  • Nova methodus distantiam solis a terra determinandi (1730)
  • Tankar om kometernes igenkomst (1735)
  • Bref om jordens figur (1736)
  • Memorial om calendarii förbättrande hvad påskens rätta firande angår (1738)
  • De observationibus pro figura telluris determinanda (1738)
  • Almanakkoja vuosilta 1728–1737, 1740, 1741 ja 1743–1745

Muuta

Celsiuksen kuva on ollut maalattuna Norwegian Air Shuttlen kahden sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737–800 -koneen pyrstöön.[6][7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d Rietz, Peter Du: Anders Celsius – Degrees Celsius Tekniska museet. 7.3.2018. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
  2. ↑ a b c d Anders Celsius Upsala Universitet. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Anders Celsius 23.11.2018. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b Anders Celsius Kids & Energy. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Maupertuis'n astemittausretki – Anders Celsius Lapinkavijat.rovaniemi.fi. Viitattu 26.11.2018.
  6. ↑ UR-PSQ Ukraine International Airlines Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  7. ↑ LV-HQH Norwegian Air Argentina Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla