Anders Planman

Nykyään Anders Planman on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Globalisaation ja yhteenliittymien lisääntyessä Anders Planman:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Anders Planman on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen seurauksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Anders Planman:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri yhteyksissä.

Anders Planman (1724 Hattula – 25. huhtikuuta 1804 Paimio) oli suomalainen professori ja tähtitieteilijä. Hän toimi Helsingin yliopiston edeltäjän Turun Akatemian rehtorina vuosina 1771 ja 1772.[1]

Planmanin vanhemmat olivat luutnantti Peter Planman ja Ingrid Leufstadius. Hän valmistui maisteriksi Turussa vuonna 1754 ja tuli vuonna 1758 Uppsalan yliopiston tähtitieteen dosentiksi. Turkuun hänet nimitettiin fysiikan professoriksi vuonna 1763, mistä virasta hän erosi vasta 1801. Vuosina 1761 ja 1767 hän oli Ruotsin tiedeakatemian toimeksiannosta Kajaanissa tutkimassa Venuksen kulkua auringon yli. Hän teki tarkkoja havaintoja auringon parallaksin määrittämiseksi ja laski useiden suomalaisten paikkakuntien leveys- ja pituuspiirin. Planman julkaisi tutkimuksiaan useissa julkaisuissa. Hän esitti tutkimuksessaan vuonna 1753, että ihmisen on mahdollista nousta ilmaan ohjattavan koneen avulla.[1]

Planmanin puoliso vuodesta 1776 oli Abraham Achreniuksen tytär Fredrika Achrenius (k. 1798).[2]

Tähtitieteilijä Yrjö Väisälän vuonna 1940 löytämä pikkuplaneetta 2639 Planman on nimetty Anders Planmanin mukaan.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 588. Helsinki: WSOY, 1955.
  2. ↑ Keskusarkisto, virkamiehet helsinki.fi. Arkistoitu 23.3.2014. Viitattu 7.6.2012.
  3. ↑ Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan: aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 72, 75, 104. Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9