Tässä artikkelissa tutkimme Andersonville:n aihetta perusteellisesti ja käsittelemme sen eri näkökohtia laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Seuraavilla riveillä analysoimme perusteellisesti Andersonville:n tärkeyttä ja relevanssia nykyään sekä sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tätä varten tarkastelemme aiheesta erilaisia näkemyksiä, tutkimuksia ja asiantuntijoiden mielipiteitä, tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava näkemys Andersonville:stä. Koko tämän matkan ajan uppoudumme sekä sen historiaan että tämänhetkisiin tapahtumiin ja yritämme ymmärtää sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskuntaan.
Andersonville oli Yhdysvaltojen sisällissodan aikainen Georgian osavaltiossa sijainnut etelävaltioiden vankileiri. Leiri oli kooltaan Konfederaation suurin. Vankileirille joutui yhteensä noin 45 000 pohjoisvaltioiden sotilasta, joista lähes 13 000 kuoli.[1] Pääasiallinen syy kuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä. Leirin hygienia oli heikko. Kapteeni Henry Wirz, Andersonvillen komendantti, tuomittiin sodan jälkeen kuolemaan sotarikoksista ja teloitettiin. Leirillä toimi myös unionin armeijasta karanneen William Collinsin rosvojoukko, joka ryöväsi säälimättä vankitovereitaan. Andersonvillen vankila sijaitsi Camp Sumterissa, ja oli koko Konfederaation sotilasvankila sisällissodan aikana.
Leirin paikalla on nykyään kansallishistoriallinen muistomerkki. Alueella on Andersonvillen kansallinen hautausmaa ja kansallinen vankila- ja sotamuseo.