Andreas Thuronius

Andreas Thuronius on aihe, josta on keskusteltu ja pohdittu läpi historian. Aihe on alkuperästään nykypäivään herättänyt asiantuntijoiden ja fanien kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri alueilla. Vuosien varrella Andreas Thuronius on kokenut merkittäviä muutoksia sekä käsityksessään että vaikutuksissaan yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Andreas Thuronius:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi tarkastelemme aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys.

Andreas Thuronius (alun perin Waenerus) (31. lokakuuta 1632 Hämeenkyrö – 8. elokuuta 1665, matkalla Tallinnaan)[1] oli suomalainen luonnontutkija ja filosofi, joka toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan sekä myöhemmin luonnonopin professorina.[2]

Thuronius toimi kreivi Pietari Brahen yksityissihteerinä vuonna 1655 ja akatemian rehtorina vuosina 1662–1663 ja 1663–1664.[3] Thuronius oli naimisissa Sara Hansintytär Meissnerin kanssa vuodesta 1657.[3]

Thuronius havaitsi vuoden 1644 komeetan.[4] Hän kirjoitti tähtitieteen oppikirjaa vuoden 1660 jälkeen. Se ei kuitenkaan koskaan valmistunut hänen varhaisen 32-vuotiaana tapahtuneen kuolemansa vuoksi.[2]

Lähteet

  1. ↑ Kajanto, Iiro: Thuronius, Andreas (1632–1665) Kansallisbiografia. 22.5.2000. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 3.4.2014.
  2. ↑ a b Turun akatemian perustamisesta suureen Pohjan sotaan Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta. Helsingin yliopisto. Viitattu 3.4.2014.
  3. ↑ a b Andreas Thuronius Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopisto. Viitattu 3.4.2014.
  4. ↑ Holmberg, Peter: Physics in Helsinki. Physics in Perspective, April 2004, 6. vsk, nro 1, s. 76–113. Springer.

Kirjallisuutta

  • Lounela, Jaakko: ”Andreas Thuronius ja logiikan opetuksen alku Turun akatemiassa”. Ajatus Fasc. XXXI, 1969.

Aiheesta muualla