Anestesia-aineet

Tässä artikkelissa tutkimme Anestesia-aineet:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Anestesia-aineet on viime vuosina noussut kiinnostavaksi ja keskustelunaiheeksi, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt erilaisia ​​reaktioita yleisessä mielipiteessä. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Anestesia-aineet on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin aloihin. Lisäksi keskustelemme Anestesia-aineet:n lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista sekä mahdollisista tulevaisuuden näkymistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Anestesia-aineet:stä ja korostaa sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Midatsolaamia ampulleissa intravenoosista annostelua varten. Midatsolaamia voidaan käyttää esilääkityksenä.
Ketamiiniampulleja. Ketamiinia käytetään varsinaisena nukutuslääkkeenä.

Anestesia-aineet eli anesteetit ovat lääkkeitä, joita käytetään potilaan rauhoittamiseen (sedatoimiseen) toimenpiteen tai tehohoidon yhteydessä. Yleisanestesian yhteydessä anestesia-aineilla saadaan aikaan anestesiainduktio eli nukahtaminen ja anestesian ylläpito.

Suonensisäisesti annosteltavat anestesia-aineet

Suonensisäisesti annosteltavia anestesia-aineita (laskimoanesteetteja) käytetään tavallisesti (kevyeen) rauhoittamiseen toimenpiteiden yhteydessä, tehohoitosedaatioon, anestesiainduktioon, lyhyeen nukutukseen ja pitkittyneen epileptisen kohtauksen katkaisuun.[1]

Anestesiakaasut

Anestesiakaasut annostellaan hengityksen kautta joko maskilla tai intuboidun potilaan intubaatioputkeen erityisen anestesialaitteiston kautta seoksena hapen kanssa, ja usein seoksessa on lisänä ilokaasu. Anestesiakaasuilla ylläpidetään yleisanestesiaa. Ilokaasu tehostaa anestesiakaasujen vaikutusta.[2] Inhalaationa annetun nukutusaineen lisänä tarvitaan usein lihasrelaksantteja eli herpauttajia, jotka lamauttavat sileitä lihasryhmiä. Näitä aineita tarvitaan leikkauksen suorittamista varten, varsinkin jos sisäelimiä pitää leikata.[3]

Lähteet

  • Halldin, Matts: Nukutus ja puudutus. Wsoy/SHKS, Helsinki/Porvoo 1971
  • Rosenberg, Per & Takkunen, Olli (toim.): Anestesiaopas, Duodecim, 1993 ISBN 951-8917-37-X.
  • Neuvonen et al. Kliininen farmakologia ja lääkehoito. Helsinki] : Kandidaattikustannus, 2002 ISBN 951-8951-17-9

Viitteet

  1. ↑ Lääkevalmisteet 1976 - Pharmaca Fennica (PF-76): s. 119–120
  2. ↑ Halldin, M., 1971: s. 153
  3. ↑ Halldin, M., 1971: s. 194–196
  4. ↑ Rosenberg, P. & Takkunen, O., 1993: s. 402
  5. ↑ 1976 Lääkevalmisteet - Pharmaca Fennica, PF76: s. 119 & 192.

Aiheesta muualla