Anhydriitti

Nykymaailmassa Anhydriitti:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Anhydriitti on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​arkielämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anhydriitti:een liittyviä kohokohtia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Sen alkuperästä kehitykseen analysoimme kriittisesti sen vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Valmistaudu uppoutumaan Anhydriitti:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tästä aiheesta tiedettävä!

Anhydriitti
Anhydriittilohkare
Anhydriittilohkare
Luokka sulfaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaSO4
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai väritön
Asu massamainen
Kidejärjestelmä rombinen
Kovuus Mohsin asteikolla 3–3,5
Ominaispaino 2,9–3,0 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Viiru valkoinen
Lähteet

Luhr, s. 70.[1]

Aiheesta muualla

Anhydriitti Commonsissa

Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.

Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi[2], josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella; anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. (Anhydriitti) Suomentanut Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8
  2. ↑ a b Geologinen sanakirja (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6.3.2010.

Katso myös

Aiheesta muualla