Tämä artikkeli käsittelee aihetta Anita Seppä, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Anita Seppä on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Anita Seppä:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Anita Seppä:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.
Anita Irmeli Seppä (s. 1969) on Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidehistorian ja -teorian professori. Aiemmin Seppä on työskennellyt eri yliopistoissa. Vuonna 2004 Seppä valittiin Taideteollisen korkeakoulun Porin Visuaalisen kulttuurin yksikön (sittemmin Porin Taiteen ja median laitos) visuaalisen kulttuurin teorian professoriksi. Vuosina 2004–2006 hän toimi laitoksen varajohtajana, koulutusohjelmajohtajana sekä myöhemmin varadekaanina.[1] Sepällä on dosentuurit Helsingin yliopiston estetiikan sekä Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen oppiaineissa.[1] Hän on julkaissut lukuisia oppikirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja artikkelikokoelmia. Vuonna 2015 Seppä oli luomassa Taideyliopiston Tutkimuspaviljonkia Venetsiaan yhdessä Jan Kailan ja Henk Slagerin kanssa. Hän toimi paviljongin komissaarina vuosina 2015 ja 2017.[2]
Seppä on tehnyt musiikkia taiteilijanimellä Liisa Lux.[3][4]