Anita Seppä

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Anita Seppä, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Anita Seppä on ollut keskustelun, analyysin ja keskustelun kohteena eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä. Tässä mielessä on välttämätöntä tutkia täysin Anita Seppä:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja toimia, jotka voisivat lieventää sen vaikutusta. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan Anita Seppä:een liittyviä eri näkökohtia, mikä tarjoaa kattavan ja kriittisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuutta ja nykyistä kontekstia.

Anita Irmeli Seppä (s. 1969) on Taideyliopiston Kuvataideakatemian taidehistorian ja -teorian professori. Aiemmin Seppä on työskennellyt eri yliopistoissa. Vuonna 2004 Seppä valittiin Taideteollisen korkeakoulun Porin Visuaalisen kulttuurin yksikön (sittemmin Porin Taiteen ja median laitos) visuaalisen kulttuurin teorian professoriksi. Vuosina 2004–2006 hän toimi laitoksen varajohtajana, koulutusohjelmajohtajana sekä myöhemmin varadekaanina.[1] Sepällä on dosentuurit Helsingin yliopiston estetiikan sekä Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen oppiaineissa.[1] Hän on julkaissut lukuisia oppikirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja artikkelikokoelmia. Vuonna 2015 Seppä oli luomassa Taideyliopiston Tutkimuspaviljonkia Venetsiaan yhdessä Jan Kailan ja Henk Slagerin kanssa. Hän toimi paviljongin komissaarina vuosina 2015 ja 2017.[2]

Seppä on tehnyt musiikkia taiteilijanimellä Liisa Lux.[3][4]

Julkaisuja

  • The Futures of Artistic Research. At the Intersection of Utopia, Academia and Power. Toim. Anita Seppä, Jan Kaila, ja Henk Slager, University of the Arts Helsinki, Academy of Fine Arts, 2017.
  • Estetiikan klassikot I–II. Toim. Anita Seppä, Ilona Reiners ja Jyri Vuorinen. Gaudeamus 2009 ja 2016.
  • Kuvien tulkinta. Menetelmäopas kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkitsijalle. Gaudeamus, 2012.
  • National Identity Goes Queer with Adel Abidin, Transforming the North. Globalization and Contemporary Arts. Ed. by Bodil-Marie Stavning-Thomsen & Kristen Örjesaeter, University Press of Aarhus, 2011
  • Globalisation and the arts. The rise of new democracy, or just another pretty suit for the old emperor?, Journal of Aesthetics and Culture, Co-Action Publishers, Vol. 2/2010
  • Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja. Toim. Leena-Maija Rossi ja Anita Seppä. Helsinki: Gaudeamus, 2007
  • Käyttäjäyhteisöt ja tuotekonseptit. Tutkimuksia ihmiskeskeisestä teknologiasta ja visuaalisuudesta. Toim. yhdessä Jari Multisillan ja Jaakko Suomisen kanssa. Turun yliopiston julkaisuja: Porin yliopistokeskus, Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitos, julkaisu no 11, 2007
  • The Aesthetic Subject. Exploring the Usefulness of Foucauldian tools in Feminism. Väitöskirja. Yliopistopaino: Helsinki, 2003
  • Bonsdorff, Pauline von & Seppä, Anita (toim.): Kauneuden sukupuoli: Näkökulmia feministiseen estetiikkaan. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-854-0
  • Etiikka ja estetiikka. Toim. Ilona Reiners and Anita Seppä. Gaudeamus. Helsinki 1998

Lähteet

  1. ↑ a b http://www.uniarts.fi/uutishuone/anita-sepp%C3%A4-taidehistorian-ja-teorian-professoriksi (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ https://universes.art/venice-biennale/2017/research-pavilion/anita-seppa
  3. ↑ https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002530697.html
  4. ↑ Fono.fi - Äänitetietokanta www.fono.fi. Viitattu 28.10.2019.