Anna Blomqvist

Nykymaailmassa Anna Blomqvist on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Anna Blomqvist:n läsnäolosta on tullut määräävä tekijä, joka muokkaa päätöksiämme, mielipiteitämme ja käyttäytymistämme. Tekniikan ja globalisaation myötä Anna Blomqvist on onnistunut ylittämään rajat ja kulttuuriset esteet, ja siitä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta ja kohtauspaikka modernille yhteiskunnalle. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​politiikkaan ja kulttuuriin Anna Blomqvist on kutonut yhteyksien verkoston, joka vaikuttaa planeetan kaikkiin kolkoihin. Tässä artikkelissa tutkimme tiiviisti Anna Blomqvist:n perusroolia jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka se on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa avaintekijänä nykypäivän yhteiskunnan kehityksessä.

Anna Catharina Blomqvist (27. lokakuuta 1840 Helsinki – 24. syyskuuta 1925[1]) oli suomalainen kielten- ja musiikinopettaja ja naisasialiikkeen aktivisti.[2]

Blomqvistin vanhemmat olivat kirjallisuuden professori Alexander Blomqvist ja Christina Charlotta Harring. Hän opiskeli kieliä ja musiikkia Ranskassa ja Sveitsissä 1856–1858, musiikkia ja kieliä Dresdenissä, Berliinissä, Pariisissa 1867, 1868, 1869 ja kieliä Berliinissä 1877. Hän oli 1858–1867 saksan, ranskan ja 1871–1909 laulunopettaja sisarensa johtamassa Blomqvistin koulussa Helsingissä, saksan kielen opettaja Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa ja sen jatko-opistossa.[3][1]

Blomqvistin sisar oli Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist.[3]

Blomqvistien arkisto on Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelman musiikkiarkistoissa.[1]

Julkaisuja

  • Elementära sångövningar (Alkeisharjoituksia laulussa, 1890 toim. P. J. Hannikainen)
  • Förberedande kurs i tyska språket, 1900
  • Deutsches Lesebuch, 1892 (yhdessä muiden kanssa)

Lähteet

  1. ↑ a b c Anna Blomqvistin arkistotiedot Kansalliskirjasto, Käsikirjoituskokoelma, Musiikkiarkistot
  2. ↑ Välimäki, Susanna: Blomqvist, Anna (1840–1925). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 30.3.2021. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ a b Kuka kukin oli fi.wikisource.org. Wikiaineisto. Viitattu 24.2.2016.