Tässä artikkelissa käsittelemme Annette Lu-aihetta innovatiivisesta ja lukijoillemme merkityksellisestä näkökulmasta. Olipa Annette Lu henkilö, aihe, päivämäärä tai jokin muu elementti, on tärkeää ymmärtää sen vaikutus nykymaailmaan ja miten se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Syvällisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Annette Lu:n monia puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla. Tavoitteenamme on tarjota lukijoillemme täydellinen ja ajantasainen käsitys Annette Lu:stä, jotta he voivat pysyä ajan tasalla tähän aiheeseen liittyvistä viimeisimmistä kehityksestä ja trendeistä.
Annette Lu | |
---|---|
![]() Lu vuonna 2016 |
|
Kiinan tasavallan varapresidentti | |
20.5.2000 – 20.5.2008
|
|
Presidentti | Chen Shui-bian |
Edeltäjä | Lien Chan |
Seuraaja | Vincent Siew |
Taoyuanin raatimies | |
28.3.1997 – 20.5.2000
|
|
Edeltäjä | Liu Pang-yu |
Seuraaja | Eric Chu |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. kesäkuuta 1944![]() |
Kansalaisuus |
![]() |
Ammatti | juristi, poliitikko |
Tiedot | |
Puolue | DPP (1992–) |
Muut puolueet | kuomintang |
Tutkinnot |
Harvardin yliopisto UIUC Taiwanin kansallinen yliopisto |
Aiheesta muualla | |
www.president.gov.tw/1_vice_president/e_layer2.html | |
|
Annette Lu Hsiu-lien (kiin.: 呂秀蓮; pinyin: Lǚ Xiùlián, s. 7. kesäkuuta 1944) on taiwanilainen juristi ja poliitikko, joka toimi vuosina 2000–2008 maansa varapresidenttinä.
Lu syntyi nykyisen Taoyuanin kaupungin alueella vuonna 1944, jolloin Taiwan oli vielä Japanin siirtomaa. Perheen taloudellinen tilanne ei ollut vakaa, ja vanhemmat yrittivät kahdesti antaa Lun adoptoitavaksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Lu ja hänen veljensä pärjäsivät kuitenkin hyvin koulussa.[1]
Lukion jälkeen Lu alkoi opiskelemaan lakia Taiwanin kansallisessa yliopistossa, josta hän valmistui vuonna 1967.[2] Tämän jälkeen Lu suuntasi Yhdysvaltoihin, jossa hän opiskeli lakia ensin UIUC:ssa valmistuen vuonna 1971.[3] Vuonna 1978 Lun ollessa Harvardissa viimeistelemässä väitöskirjaansa Taiwania itsevaltaisesti hallinnut Kuomintang ilmoitti aikovansa järjestää vaalit. Lu oli hämmentynyt ja kääntyi yhdysvaltalaisen mentorinsa, Jerome Cohenin, puoleen, joka neuvoi Luta palaamaan Taiwaniin ja työskentelemään maansa hyväksi.[4] Kuomintangin lupaamia vaaleja ei koskaan järjestetty, kun Yhdysvallat lakkasi tunnustamasta Taiwania itsenäisenä valtiona.[2]
Palattuaan Taiwaniin Lu osallistui vuonna 1979 mielenosoitukseen, jossa hän piti Kaohsiungin kaupungissa 20 minuutin mittaisen puheen. Kuomintangin johtamat viranomaiset pidättivät Lun, minkä jälkeen hänelle luettiin syytteet laittoman mielenosoituksen järjestämisestä, ja hänet tuomittiin 12 vuodeksi vankilaan. Hän pääsi ehdonalaiseen viisi ja puoli vuotta myöhemmin terveyssyistä.[5][6][2] Mielenosoituksista alettiin myöhemmin käyttää nimitystä Kaohsiungin tapaus, ja sillä oli ratkaiseva asema Taiwanin demokratisaatiossa.[7] Vankilassa ollessaan Lu kirjoitti romaanin nimeltä These Three Women. Romaanista tehtiin myöhemmin televisiosarja.[3][8]
Ensimmäistä kertaa Taiwanin parlamenttiin Lu valittiin vuonna 1992, jolloin hän edusti demokraattista edistyspuoluetta (DPP). Aikaisemmin hän oli kuulunut myös Kuomintangiin.[9]
Lu toimi maan parlamentissa aina vuoteen 1996 saakka, kunnes Taoyuanin piirikunnanjohtaja murhattiin, ja Lu voitti selkein lukemin täytevaalin, joka käytiin paikan täyttämiseksi. Hänet valittiin uudelleen yhdeksän kuukautta myöhemmin käydyssä varsinaisessa vaalissa, ja hän toimi virassa aina varapresidentiksi nousemiseen saakka.[2]
Lu valittiin varapresidentiksi vuoden 2000 vaalin jälkeen, kun hän ja presidenttiehdokas Chen Shui-bian saivat suurimman osuuden (39,90 %) annetuista äänistä.[10] Parivaljakko uusi paikkansa neljä vuotta myöhemmin saatuaan 50,11 % annetuista äänistä.[11]
Virkaan astuessaan Lu oli ensimmäinen Kiinan tasavallan naispuolinen varapresidentti.[1] Lu on koko Aasian osalta siinä mielessä poikkeuksellinen naispuolinen poliitikko, että hän nousi valtaan kuulumatta mihinkään poliittiseen dynastiaan.[9] Jo ennen virkaan astumistaan Lu alkoi vaatia, etteivät maan ministerit tupakoisi, joisi tai pelaisi golfia ja mahjongia, jotta kansalaisten olisi helpompi luottaa poliittisiin johtajiinsa.[6]
Syyskuussa 2019 Lu ilmoitti pyrkivänsä Taiwanin presidentiksi Formosa-allianssi-nimiseltä listalta seuraavana vuonna käytävässä vaalissa. Hänen varapresidenttiehdokkaansa oli Peng Pai-hsien. Pan-vihreä koalitio panikoi, koska Lulla oli kannatusta koalition kiihkomielisemmässä päässä ja näin ollen vaarana oli, että DPP häviäisi vaalit äänten jakautuessa sen ja Lun välillä.[12] Kaksi kuukautta myöhemmin Lu ilmoitti luopuvansa ehdokkuudesta. Hän syytti mediaa, joka yhteistyössä poliitikoiden kanssa vaikeutti hänen kannattajakorttiensa keruuta. Lain mukaan Lun piti kerätä kannattajakortteja, joiden määrä vastasi 1,5 prosenttia äänioikeutettujen määrästä edellisessä presidentinvaalissa, mutta Lu sai oman ilmoituksensa mukaan kasaan vain vajaat puolet tästä.[13]
Lu kertoi marraskuussa 2022 antamassaan haastattelussa TaiwanPlus-kanavalle, että hänen ensimmäiset kaksi vuottaan varapresidenttinä olivat melko vaikeita, koska perinteisesti presidentin lähistöllä seisova nainen oli tämän vaimo eikä varapresidentti.[5]
Lu ja Taiwanin presidentti Chen Shui-bian joutuivat salamurhayrityksen kohteeksi 19. maaliskuuta 2004 vain päivää ennen presidentinvaalipäivää. Salamurhaaja ampui presidenttiä ja varapresidenttiä kohti todennäköisesti pistoolilla papattimattojen paukkuessa. Lu sai osuman oikeaan polveensa ja Chen vatsaansa.[14]
Lu on kiistanalainen poliitikko, joka on saanut osakseen arvostelua sekä vastustajien että omiensa puolelta. Manner-Kiinan lehdistö ei ole mielissään DPP:tä edustavan Lun mielipiteistä ja on kutsunut tätä muunmuassa ”tuhatvuotiseksi synnintekijäksi” ja ”pohjasakaksi”. DPP:n jäsenet ovat myös pitäneet Lun äänekkäitä kannanottoja Taiwanin itsenäisyydestä reaalipolitiikan kannalta haitallisina.[1]
Vuonna 2017 Lu alkoi kampanjoimaan Taiwanin puolueettomuuden puolesta. Hänen mukaansa maailmassa on kolme suurvaltaa (Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina), eikä Taiwanin tarvitsisi hakea turvaa yhdeltäkään näistä. Hän myös alkoi myös kerätä nimiä kansanäänestyksen järjestämiseksi asiasta.[15]
Toukokuussa 2022 Lu ehdotti Kiinan ja Taiwanin valtioliittoa, jossa kumpikaan valtio ei virallisesti liittyisi osaksi toista. Mallia tähän haettaisiin joko EU:sta tai ASEANista. Lu sai ideastaan, jota hän oli ajanut jo parin vuoden ajan, osakseen kovaakin arvostelua: hänen katsottiin kalastelevan Kiina-mielisten ääniä sekä yrittävän pysyä otsikoissa poliittisen uransa lopun häämöttäessä.[16] Lu itse sanoi, että haluaa suunnitelmallaan välttää Taiwanin päätymisen seuraavaksi Ukrainaksi.[17]