Anton Arenski

Nykyään Anton Arenski on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Anton Arenski on pitkään ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja yleensäkin. Tämän artikkelin tarkoituksena on perehtyä Anton Arenski:n eri puoliin ja analysoida sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa Anton Arenski:stä edistääksemme täydellisempää ja rikastuttavampaa ymmärrystä tästä ilmiöstä.

Anton Arenski

Anton Stepanovitš Arenski (ven. Антон Степанович Аренский; 12. heinäkuuta (J: 30. kesäkuuta) 1861 Novgorod – 25. helmikuuta (J: 12. helmikuuta) 1906 Terijoki) oli venäläinen säveltäjä.

Hän aloitti musiikinopiskelun Pietarissa Nikolai Rimski-Korsakovin johdolla. Valmistuttuaan vuonna 1882 hänestä tuli professori Moskovan konservatorioon. Hän opetti mm. Aleksandr Skrjabinia, Sergei Rahmaninovia ja Aleksandr Gretšaninovia. Arenski kuoli tuberkuloosiin suomalaisessa parantolassa vuonna 1906.

Arenski sävelsi kolme oopperaa ja muuta näyttämömusiikkia, kaksi sinfoniaa, viulukonserton, kamarimusiikkia, pianokappaleita ja kirkkomusiikkia sekä kirjoitti musiikin oppikirjoja. Tyyliltään Arenski on lähempänä Pjotr Tšaikovskia kuin niin kutsuttua nuorvenäläistä koulukuntaa.[1]

Lähteet

  1. ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 27. Helsinki: Otava, 1948.

Aiheesta muualla

  • Anton Arenski International Music Score Library Project (englanniksi)
  • Oiva Talvitie ja Kari Rydman (toim.): Sävelten maailma. Porvoo: WSOY, 1956.