Antwerpen

Antwerpen on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta viime vuosina, sillä sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita. Ilmestymisestään lähtien siitä on tullut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan aihe, joka synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja rikastuttaa sen ympärillä olevaa tietoa. Tässä artikkelissa perehdymme Antwerpen:n eri näkökohtiin ja tutkimme sen historiaa, kehitystä ja vaikutusta nykyään. Analysoimme erilaisia ​​näkökulmia, todisteita ja argumentteja ymmärtääksemme täysin tämän ilmiön, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa.

Antwerpen
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Antwerpen

Koordinaatit: 51°13′N, 04°24′E

Valtio Belgia
Provinssi Antwerpen
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Bart De Wever
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 204,51 km²
Väkiluku (2019) 525 935
 – Väestötiheys 2 572 as./km²
Postinumero 2000–2660









Antwerpen[1] (ransk. Anvers) on kaupunki Pohjois-Belgiassa Flanderissa. Se on Belgian toiseksi suurin kaupunki ja myös samannimisen provinssin pääkaupunki. Väkiluku vuonna 2019 oli 525 935. Kaupungin pinta-ala on 204,51 neliökilometriä ja asukastiheys 2 572 as./km². Enemmistö asukkaista puhuu äidinkielenään hollantia.

Antwerpen sijaitsee Scheldejoen rannalla, ja sen kautta kaupunki on yhteydessä Pohjanmereen. Albertin kanava puolestaan yhdistää kaupungin Liègeen.

Historia

Antwerpenilla on pitkä ja värikäs historia, ja se on ollut tärkeä kaupankäynnin keskus jo 1400-luvulla. Erityisesti se on tunnettu timanttikaupasta sekä satamastaan, joka on Euroopan vilkkaimpia.[2] !500-luvun puolivälissä Antwerpen oli kansainvälisten raha-asioiden huomattavin keskus ja Euroopan rikkain kaupunki. Asukkaita kaupungissa oli 100 000 henkeä.[3]

Kahdeksankymmenvuotisen sodan tapahtumien vuoksi kulku Antwerpenin satamaan estettiin vuonna 1585 ja satamatoiminta keskittyi Amsterdamiin. Tätä kesti liki 200 vuotta, ja Antwerpen taantui tuona aikana paljon. Sataman uusi nousu koitti, kun Napoleon alkoi rakennuttaa Antwerpeniin uusia satama-altaita tarkoituksenaan tehdä siitä tukikohta englantilaisia vastaan. Nykyään satamatoiminta on siirretty pois kaupungista uuteen satamaan lähemmäksi merta.[4]

Antwerpenissa järjestettiin kesäolympialaiset 1920.

Toisen maailmansodan jälkeen Antwerpenin satama, joka oli säästynyt tuhoilta, koki välittömän nousukauden liittoutuneiden joukkojen varastosatamana.[5]

Nähtävyyksiä

  • Antwerpenin katedraali (holl. Onze-Lieve-Vrouwekathedraal)
  • Sint-Jacobskerk, jossa on Peter Paul Rubensin ja hänen perheensä hautakappeli
  • historiallinen satama
  • eläintarha, joka on maailman vanhimpia ja kuuluisimpia

Ystävyyskaupungit

Antwerpenilla on yhdeksän ystävyyskaupunkia:

Katso myös

Lähteet

  1. Hakulinen, Kerkko & ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 21. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
  2. World port rankings 2010 (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2011. American Association of Port Authorities. Viitattu 15.12.2012. (englanniksi)
  3. Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 12. Tieteen ja taiteen vuosisata, s. 316-319. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09740-3
  4. Remes, Mika: Kaikki muuttuu – paitsi olut. Aamulehti, 2.2.2011, s. A04.
  5. Bjøl, Erling: Kansojen historia. Osa 23. Rikas länsi, s. 434. WSOY, 1985. ISBN 951-0-09751-9

Aiheesta muualla