Aretas III

Nykymaailmassa Aretas III:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​yleisöjä kohtaan. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Aretas III on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla teknologiasta politiikkaan, ja sen vaikutus kasvaa edelleen joka päivä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aretas III:n eri puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin sukeltaaksemme Aretas III:n maailmaan ymmärtääksemme sen laajuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Aretaksen painattamia kreikkalaistyylisiä kolikoita

Aretas III oli nabatealaisten kuningas vuosina 86 – 62 eaa. Hän seurasi hallitsijana isäänsä Oboda I:tä. Aretaksen aikana nabatealaisten valtakunta kasvoi laajimmilleen ja aiemmin paimentolaisena pidetty kansa nousi myös merkittäväksi valtioksi vallattuaan vuonna 85 eaa. Damaskoksen.

Aretas III yritti myös muuttaa nabatealaisten imagoa pois takapajuisesta paimentolaiskansasta. Hän painatti mm. kolikoita, joihin hänen nimensä kirjoitettiin kreikkalaisin kirjaimin nabatealaisten arabialaisten sijaan. Armenian kuningas Tigranes valtasi Damaskoksen 72 eaa., mutta nabatealaiset saivat kaupungin hallintaansa vielä myöhemmin. [1]

Nabatealaiset kävivät Aretas III:n aikana sotaa myös Juudeaa hallinneita makkabealaisia vastaan. Aretas tunkeutui Juudeaan ja voitti Aleksanteri Jannaioksen joukot Hadidissa. Aleksanteri vastasi valtaamalla kaupunkeja Moabissa. Aleksantert Jannaiosta seurasi Juudean kuninkaana hänen vaimonsa Aleksandra ja tämän kuoltua veljekset Aristobulos II ja Hyrkanos II taistelivat vallasta. Hyrkanus, joka oli nimetty virallisesti kruununperijäksi, karkasi Aristobuloksen kaapattua vallan Aretaksen hoviin ja teki tämän kanssa liittouman. Aretas piiritti Jerusalemiin vuonna 65 eaa. [2]

Pompeiuksen liitettyä Syyrian Rooman valtakuntaan hänen käskynhaltijansa Marcus Aemilius Scaurus kiinnitti huomionsa Juudean tilanteeseen. Aristobulos sai vakuutettua olevansa makkabealaisten johtaja Scarus käski Aretaksen lopettaa Hyrkanoksen tukeminen ja vetäytyä. Aretas vetäytyikin, sillä ei halunnut riskeerata mitään Roomaa vastaan. [1]

Lähteet

  1. ↑ a b Early Nabatean History nabataea.net. CanBooks. Viitattu 26. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  2. ↑ The Nabatean Kings jewishvirtuallibrary.org. The American-Israeli Cooperative Enterprise. Arkistoitu 19.5.2018. Viitattu 26. joulukuuta 2007. (englanniksi)
Edeltäjä:
Oboda I 		Nabatealaisten kuningas
86–62 eaa. 		Seuraaja:
Oboda II